Lähdekoodi sivulle Kysynnän hintajousto

{{Lähteetön|Pitkälti lähteetön}}
'''Kysynnän hintajousto''' ({{k-en|price elasticity of demand}}) on [[Taloustiede|taloustieteessä]] käytetty suure, jolla mitataan tuotteen kysynnän [[jousto]]a eli suhteellista muutosta sen suhteellisen hinnan muuttuessa. <ref name=ktt2005>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka | Nimeke = Kansantaloustiede| Vuosi =2005 |Sivu =81–82 | Selite = 11. painos | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY |Isbn =951-0-27436-4 }}</ref><ref>{{Kirjaviite |Nimeke =Taloussanasto | Vuosi = 1993| Sivu =108 | Selite = 5. täysin uudistetun painoksen 1. korjattu lisäp.| Isbn = 951-628-175-3 }}</ref>

Hintajousto lasketaan kaavalla:

:<math>E_d = \frac{\rm{Suhteellinen}\ \rm{muutos}\ \rm{hy \ddot o dykkeen}\ X\ \rm{kysynn \ddot a ss \ddot a} } {\rm{Suhteellinen}\ \rm{muutos}\ \rm{hy \ddot o dykkeen}\ X\ \rm{hinnassa}}.</math>

Jos hyödykkeen X hinta nousee 10&nbsp;% ja sen seurauksena hyödykkeen kysyntä laskee 20&nbsp;%, on hintajousto silloin:

:<math>E_d = \frac{-20\%} {10\%}=-2.</math>

Koska hintajousto on kaikille [[hyödyke|normaalihyödykkeille]] negatiivinen, eli hinnan noustessa kysyntä laskee, käytetään taloustieteellisessä kirjallisuudessa usein hintajouston [[itseisarvo]]a, sillä mielenkiinnon kohteena on yleensä nimenomaan jouston suuruus.

Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti:<ref name=ktt2005/> 
*''E''=0, täydellinen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään, ns. pakko saada -tavara tai -palvelu. [[Kysyntä ja tarjonta|Kysyntä- ja tarjonta]]teoria ei toimi, koska kysyntäteoria ei toimi<!-- en-wikistä-->.
*''E''<1, joustamaton. Kysynnän muutos on suhteessa pienempi kuin hinnan muutos.
*''E''=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
*''E''>1, joustava. Kysynnän muutos on suhteessa suurempi kuin hinnan muutos.
*''E''=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.

Vaikka valtaosa hyödykkeistä on normaalihyödykkeitä, taloustieteessä tunnetaan niin sanottu [[Giffenin hyödyke]] ja [[Veblenin hyödyke]], joiden hintajoustot ovat positiivisia, eli näiden hyödykkeiden kysyntä lisääntyy niiden hinnan noustessa. Positiivinen hintajousto on kuitenkin käytännössä hyvin harvinaista ja taloushistoriassa tunnetaan vain muutamia tapauksia, joissa sitä on esiintynyt.

Työn kysynnän hintajousto eli [[palkkajousto]] on Suomessa pitkällä aikavälillä -0,4.<ref name=vertaileva>[http://users.abo.fi/jvartiai/89833.pdf Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin], Jutta Moisala, [[Jukka Pekkarinen]],
Heikki Taimio, [[Juhana Vartiainen]], [[Palkansaajien tutkimuslaitos]], Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 223–224</ref> Tämä tarkoittaa, että jonkin yrityksen tai alan [[minimipalkka|minimipalkkojen]] nousu yhden prosentin verran vähentää sen yrityksen tai alan [[työllisyys|työllisyyttä]] keskimäärin 0,4&nbsp;prosenttia.

== Lähteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Mikrotaloustiede]]
[[Luokka:Taloustieteen käsitteet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]