Lähdekoodi sivulle Kantoraketti

[[Kuva:SA-1 launch.jpg|thumb|Amerikkalainen Saturn I -kantoraketti.]]
'''Kantoraketti''' on [[raketti]], jolla laukaistaan hyötykuorma [[Maa]]n pinnalta [[Avaruus|avaruuteen]], tavallisesti vähintään [[Kiertorata|kiertoradalle]]. Tyypillisiä hyötykuormia ovat [[Satelliitti|satelliitit]], [[Avaruusluotain|luotaimet]] ja miehitetyt [[Avaruusalus|avaruusalukset]]. Kantorakettia käytetään vain laukaisun aikana, jonka jälkeen se irrotetaan hyötykuormasta.

Karkeistaen kantoraketti koostuu [[Ajoaine|ajoainesäiliöistä]], joiden nokassa on hyötykuorma ja perässä [[Rakettimoottori|rakettimoottorit]].

[[Avaruuslento|Avaruuslentojen]] alusta alkaen kantoraketit ovat olleet kertakäyttöisiä, mutta 2010-luvulla uudelleenkäytettävät kantoraketit tulivat voimakkaan kehityksen kohteeksi. Pisimmällä näistä on [[Falcon 9]], joka oli 2020-luvulle tultaessa jo laajassa käytössä. [[SpaceX]] on tällä hetkellä ainoa yhtiö, joka tarjoaa monikäyttöisillä [[Falcon (rakettiperhe)|Falcon]]-perheen eri versioilla kaupallisia lentoja. Hyötykäytössä on kuitenkin edelleen laajasti myös kertakäyttöisiä raketteja.

Valtaosa kantoraketeilla avaruuteen lähetettävistä lasteista on miehittämättömiä satelliitteja. Miehitettyjen avaruusalusten laukaisemiseen käytetään vain varmatoimisiksi rakennettuja kantoraketteja. Uudelleenkäytettävällä kantoraketilla (Falcon ja [[Dragon (avaruusalus)|Dragon]]) tehtiin menestyksellinen miehitetty (testi)lento [[Kansainvälinen avaruusasema|kansainväliselle avaruusasemalle]] 30. toukokuuta 2020. [[Luotainraketti|Luotainraketit]] voidaan myös osin käyttää uudelleen, mutta ne ovat paljon pienempiä [[Raketti|raketteja]] kuin kantoraketit.

== Rakettiyhtälö ==
[[Tsiolkovskin laki|Tsiolkovskin lain]] mukaan yksinkertainen raketti saa loppunopeuden

:<math>v = v_p \ln \frac{m + m_p}{m}</math>,

missä ''m'' on raketin massa ilman [[ajoaine (raketti)|ajoainetta]] (polttoainetta ja hapetinta), ''m''<sub>''p''</sub> ajoaineen massa ja ''v''<sub>''p''</sub> palamiskaasujen purkautumisnopeus.<ref name=Karttunen>{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen | Nimeke = Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin | Sivu = 304 | Luku = Avaruustutkimus | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi = 2014 | Tunniste = | Isbn = 978-952-5329-26-1}}</ref> Suhde

:<math>\frac{m + m_p}{m}</math>

on raketin [[massasuhde]], ja kehittyneimmissä raketeissa se on luokkaa 4–5.<ref name=Karttunen /> Osoittaja on laukaisumassa ja nimittäjä loppumassa. Käytettäessä [[vety]]ä polttoaineena on ''V<sub>p</sub>'' tyypillisesti noin 4 km/s.

== Monivaiheisuus ==
Kun [[pakonopeus]] maan pinnalta avaruuteen on noin 11 km/s, ei sitä yksivaiheisella raketilla hevin saavuteta.<ref name="Karttunen" /> Tämän vuoksi kantoraketteina käytetäänkin [[monivaiheraketti|monivaiheraketteja]], jotka koostuvat useammasta erillisestä mutta toisiinsa kytketystä vaiheittain käytettävästä raketista eli ''vaiheesta''. Kun avaruusalus laukaistaan, aluksi käytetään vain ensimmäisen vaiheen ajoainetta. Kun se on palanut loppuun, voidaan ensimmäinen vaihe säiliöineen ja moottoreineen irrottaa kyydistä, jolloin päästään eroon suuresta kuolleesta massasta. Näin jatketaan, kunnes viimeisenkin vaiheen polttoaine on käytetty. Tällä tavalla saadaan raketti, jonka massasuhde on yksittäisten rakettien eli vaiheiden massasuhteiden tulo.<ref name="Karttunen" />

Lisäksi monivaiheisuus mahdollistaa optimoinnin ympäristön mukaan. Ensimmäinen vaihe lentää suurelta osin ilmakehässä, kun taas ylemmät vaiheet toimivat isolta osin jo tyhjiössä. Tämä vaikuttaa etenkin rakettimoottorin paisuntasuuttimen muotoon ja kokoon.

Kertakäyttöisissä kantoraketeissa käytetään tavallisesti useampia kertakäyttöisiä rakettivaiheita. Kantoraketissa voi olla jopa viisi tai useampia rakettivaiheita, mutta tyypillisesti niissä on korkeintaan 3–4 rakettivaihetta. Uudemmissa, Falcon 9:n kaltaisissa kantoraketeissa on vain kaksi vaihetta. [[Ballistinen ohjus|Ballistisista ydinohjuksista]] muunnetuissa kantoraketeissa on tyypillisesti kaksi rakettivaihetta. Varsinaisten rakettivaiheiden lisäksi joissakin raketeissa käytetään tarpeen mukaan raketin kylkeen kiinnitettäviä [[Booster-raketti|booster-raketteja]], joita käytetään rinnan pääraketin kanssa. Boosterit pudotetaan kyydistä ensimmäisenä. Varsinkin boostereita käyttävistä kantoraketeista voidaan kasata tarpeen mukaan lukuisia erilaisia laukaisuvariantteja. [[Avaruussukkula]] oli omanlaisensa laukaisukonfiguraatio: siinä oli ikään kuin yksi vaihe, itse sukkula, sekä kaksi booster-rakettia. Monivaiheisuuden virkaa toimitti irrotettava ajoainesäiliö, jossa itsessään ei ollut moottoreita vaan siitä syötettiin sukkulan moottoreita.

==Avaruuslentokone vai kantoraketti==
Avaruusaikaa suunniteltaessa 1920–1950-luvuilla kaavailtiin lähinnä miehitettyjä [[avaruuslentokone]]ita. Tämä johtui osin ohjauselektroniikan puutteista, joiden takia avaruusraketin lentäjä nähtiin välttämättömäksi. Miehittämätön kantoraketti kehittyi [[V2-ohjus|V-2-ohjuksen]] kehitystyön pohjalta nopeasti. Satelliittien ja ihmisten laukaisuissa avaruuteen käytettiinkin miehittämättömiä kantoraketteja.

Teoriassa uudelleenkäytettävän avaruuslentokoneen tai kantoraketin etuna olisi lentokoneilmailuun verrattava kustannussäästö, mutta käytännössä tämä säästö ei ole osittainkaan realisoitunut. Avaruussukkula-järjestelmä oli uudelleenkäytettävä sen ulkoista ajoainetankkia lukuun ottamatta. Käytännössä vaati kuitenkin hyvin paljon työtä saada alus uudelleen laukaisukuntoon. Avaruudessa käyneitä uudelleenkäytettäviä avaruuslentokoneita ovat amerikkalaiset [[X-15]] (vuosina 1959&ndash;1968) ja [[SpaceShipOne]] (2004), mutta ovat alikiertorata-sarjassa, kuten myös kapseli-rakenteinen [[New Shepard]] (2015). Falcon 9:n ensimmäinen vaihe käy laukaisun aikana yli avaruuden rajana pidettävän 100 kilometrin ja palaa takaisin toisen vaiheen jatkaessa kiertoradalle.
[[Tiedosto:Taille comparative de quelques fusees.png|thumb|650px|left|Eräiden kantorakettien ja avaruussukkulan kokovertailu. Kuvassa myös suunnitteilla olleet kantoraketit [[Ares I]] ja [[Ares V|V]].]]<br clear=all/>

== Kantoraketteja ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo raketeista]]}}
=== Nykyisin käytössä olevat kantoraketit ===

* [[Ariane 5]], kehittäjä: [[Euroopan avaruusjärjestö|Euroopan avaruusjärjestö (European Space Agency, ESA]], valmistaja ja myynti: [[Arianespace]] (kaupallinen käyttö ja ESAn suurten avaruusalusten laukaisija)
* [[Atlas V]], Yhdysvallat
* [[Delta (raketti)|Delta]]-rakettiperhe – Yhdysvallat ([[Boeing]])
** [[Delta II]], Yhdysvallat ([[NASA]]n käyttämä kantoraketti)
** [[Delta IV]], Yhdysvallat (vain sotilaskäytössä)
** [[Delta IV Heavy]], Yhdysvallat (vain sotilaskäytössä)
* [[Dnepr (kantoraketti)|Dnepr]], [[Ukrainan avaruusjärjestö]]
* [[Falcon 1]], Yhdysvallat, yksityinen (ei laukaisuja sitten vuoden 2009)
* [[SpaceX|Falcon 9]], Yhdysvallat, yksityinen
* [[SpaceX|Falcon 9 Heavy]], Yhdysvallat, yksityinen
* [[GSLV (kantoraketti)|GSLV]], [[ISRO]]
* [[H-II]], Japanin avaruusjärjestö [[JAXA]] (kaupallista käyttöä)
** H-IIA
** H-IIB
* [[H3 (raketti)|H3]], Japani<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/space/2024/02/japans-new-h3-rocket-proved-it-works-but-will-it-catch-on-anywhere-else/ | nimeke = Japan’s new H3 rocket proved it works, but will it catch on anywhere else? | tekijä = Stephen Clark | ajankohta = 19.2.2024 | viitattu = 19.2.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>
* [[Kosmos (raketti)|Kosmos-3M]], Venäjä
* [[M-V]], Japanin avaruusjärjestö [[JAXA]] (vain tiedeluotainten laukaisuun)
* [[Minotaur]], [[Orbital Sciences Corporation]]
* [[Molnija (kantoraketti)|Molnija]], Venäjä
* [[NI]], Japanin avaruusjärjestö JAXA
* [[Pegasus (raketti)|Pegasus]], [[Orbital Sciences Corporation]], Yhdysvallat (kaupallinen käyttö)
* [[Pitkä Marssi (raketti)|Pitkä Marssi]], [[Kiinan avaruushallinto]], [[Kiinan kansantasavalta]]
* [[Polar Satellite Launch Vehicle]], Intian avaruusjärjestö ([[ISRO]] (kansallinen käyttö muutamin poikkeuksin))
* [[Proton]], Venäjä
* [[Rockot|Rokot]], Venäjä
* [[Štil]], Venäjä
* [[Sojuz (kantoraketti)|Sojuz]], [[Venäjän avaruusjärjestö]]
* [[Taurus (raketti)|Taurus]], Yhdysvallat
* [[Titan IV]], Yhdysvallat
* [[Tsyklon]], Ukrainan avaruusjärjestö (kirjoitetaan myös Tsiklon). 70&nbsp;% raketin osista on venäläistä alkuperää.
* [[Unha]], [[Korean demokraattinen kansantasavalta]]
* [[Zenit (kantoraketti)|Zenit]], [[Ukraina]], [[Sea Launch]] (Ukraina, Venäjä, Yhdysvallat – kaupallinen)

===Kehitteillä olevia kantoraketteja===
* [[Angara (raketti)|Angara]], Venäjä
* [[Ares I]], NASA
* [[Ares V]], NASA
* [[Tsyklon 4]], Ukraina
* [[Vega-kantoraketti|Vega]] – ESA, moottoreita testattu vuodesta 2006 alkaen, koelento vuonna 2011 tai 2012
* VLS-1, [[Brasilian avaruusjärjestö]]
* [[SpaceX Starship|Starship]], [[SpaceX]], Yhdysvallat, yksityinen

=== Käytöstä poistettuja ===
*[[Ariane 1]], ESA
*[[Ariane 2]], ESA
*[[Ariane 3]], ESA
*[[Ariane 4]], ESA
*[[Atlas (raketti)|Atlas]], Yhdysvallat
*[[Atlas II]], Yhdysvallat
*[[Delta III]], Yhdysvallat
*[[Diamant]], Ranskan avaruusjärjestö [[CNES]]
*[[Energija (raketti)|Energija]], Neuvostoliitto/Venäjän avaruusjärjestö
*[[Europa (kantoraketti)|Europa]], [[European Launcher Development Organisation|ELDO]]
*[[Little Joe II]], NASA
*[[N1]], Neuvostoliitto, kuuraketin kehitystyö
*[[OTRAG]]in rakettikehitystyö, [[Saksa|Saksan liittotasavalta]] (1975–1983)
*[[Paektusan]], Korean demokraattinen tasavalta (1990-luku)
*[[R-7]], Neuvostoliitto
*[[Saturn I]], NASA
*[[Saturn IB]], NASA
*[[Saturn V]], NASA
*[[Starchaser 4]] – raketti (?)
*[[Thor (raketti)|Thor]], Yhdysvallat
*[[Titan I]], Yhdysvallat
*[[Titan II]], Yhdysvallat
*[[Titan III]], Yhdysvallat
*[[Tsyklon]], Neuvostoliitto
**[[Tsyklon 2]], Neuvostoliitto, Venäjä, Ukraina
**[[Tsyklon 3]], Neuvostoliitto, Venäjä, Ukraina

==Kantorakettien valmistajia==

{| class="wikitable" border="1"
|-
! Yhtiö
! Kotimaa
! Onnistuneita laukaisuja
! Kommentteja
|-
| [[Arianespace]]
| EU, pääkonttori Ranskassa
| 240+
| Tuotteet oma ranskalainen [[Ariane 5]], italialainen [[Vega-kantoraketti|Vega]] (2011 alkaen) ja venäläinen [[Sojuz (raketti)|Sojuz]]
|-
| [[Antrix]]
| Intia
| Kymmeniä
| Tuotteita [[PSLV]], [[GSLV]]. Jälkimmäisen ison kantoraketin intialaisen ylimmän rakettivaiheen kehitys päätyi vuonna 2010 kahteen epäonnistuneeseen laukaisuun.
|-
| [[EADS Astrium Space Transportation]]
| EU
| Arianespacen teollinen pääurakoitsija
| Ariane 5 toteutus
|-
| [[Eurockot|Eurockot Launch Services]]
| EU
| Useita, venäläisen [[Rockot|Rokot]]-raketin myyntiyhtiö
| Omistaja [[EADS Astrium]]
|-
| [[International Launch Services]]
| Yhdysvallat (ULA) ja Venäjä
| Noin 100
| Venäläisen [[Proton]]-raketin myynti länsimaissa
|-
| [[ISC Kosmotras]]
| Venäjä, Ukraina ja Kazakstan
|
|
|-
| [[Orbital Sciences Corporation]]
| Yhdysvallat
| Kymmeniä
| Tuotteet Pegasus, Taurus ja Minotaurus
|-
| [[SpaceDev]]
| Yhdysvallat
| Muutama?
| Omistaja [[Sierra Nevada Corporation]]
|-
| [[SpaceQuest]]
| Yhdysvallat
| Ei yhtään?
|
|-
| [[SpaceX]]
| Yhdysvallat
|200+,162 laskeutumista.
|
|-
| [[Sea Launch]]
| Venäjä, Yhdysvallat, Ukraina, Norja
| 26 (yrityksiä 29)
| Omistaa yhtiön [[Land Launch]], jonka laukaisut [[Baikonurin kosmodromi|Baikonurista]]. Sea Launch on vuonna 2009 Yhdysvalloissa suoritustilassa. Rakettina venäläis-ukrainalainen [[Zenit (kantoraketti)|Zenit]].
|-
| [[Starsem]]
| Ranska, Venäjä
| Kymmeniä
| Myy mm. ESAlle [[Sojuz (raketti)|Sojuz]]-laukaisupalveluita
|-
| [[United Launch Alliance]]
| Yhdysvallat, [[Boeing]], [[Lockheed Martin]]
| Kymmeniä
| Delta IV, Atlas V
|}

==Länsimaiden rakettiteollisuuden vaikeudet avoimessa taloudessa==
Kantorakettiteollisuus syntyi 1950-luvulla [[Ballistinen ohjus|ballistisia ohjuksia]] valmistavasta teollisuudesta, siksi raketteja oli pitkään vain Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla. Muutkin toimijat (Eurooppa, Intia, Kiina, Ukraina) kehittivät omat kantorakettinsa ohjuksista. Myöhemmät toimijat – esimerkiksi [[Brasilia]], [[Korean tasavalta|Etelä-Korea]] – ovat lähinnä ostaneet teknologia Venäjältä.

Teollisuus toimi kullakin talousalueella [[Kylmä sota|kylmän sodan]] loppuun asti suojeltuna. 1990-luvun alusta lähtien Venäjä, Kiina ja pienemmässä määrin Intia ovat alkaneet viedä laukaisupalveluita, jonka jälkeen Yhdysvaltain rakettiteollisuus on keskittynyt palvelemaan vain kansallista [[NASA]]n ja puolustusministeriön luomaa markkinaa.

===Länsi-Euroopan Arianespace===
[[Arianespace]] on jäänyt puun ja kuoren väliin. Vuonna 2010 Länsi-Euroopan Arianespace-yhtiö ajautui niin pahoihin talousvaikeuksiin [[Ariane 5]] -kantorakettinsa myynnin ja tuotantokustannusten kanssa, että yhtiö vaatii 100 miljoonaa euroa vuodessa subventioita [[Euroopan avaruusjärjestö|Euroopan avaruusjärjestöltä]] (European Space Agency, ESA) – tämä tuki korvaisi suuremman juuri päättyneen monivuotuisen tuen.<ref>https://archive.today/20120526031242/http://spacenews.com/civil/110114-esa-arianespace-finances.html</ref> Kevättalvella Euroopan avaruusjärjestö  hyväksyi Arianelle 120 miljoonaa euroa/vuosi tuen kahdeksi vuodeksi ja Ranska on panostamassa muutama sata miljoonaa euroa Ariane 5:n seuraajan kehittämiseen. Kesällä 2011 Arianespace alkoi avoimesti mainostaa Ranskan vientiluottoyhtiön [[Coface|Cofacen]] matalakorkoisten luottojen käyttöä rakettilaukaisujen ostossa, inflaation kiihtyessä matala korko yhdistettynä pitkään maksuaikaan tuo ostajalle alennuksen hinnassa.<ref>http://www.spacenews.com/launch/110708-arianespace-rethinking-dual-launch-strategy.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

===Yhdysvaltain kantorakettimarkkinat===
Yhdysvaltain 1990-luvulla kylmän sodan lopun aseteollisuuden laman korjauksena kehitetty [[Evolved Expendable Launch Vehicle|EEVL]], kehittynyt kertakäyttöinen suuri kantoraketti, eli käytännössä ULA-konsortion ([[Boeing]] ja [[Lockheed Martin]]) [[Atlas V]]- ja [[Delta IV]] -kantoraketit on myös huonossa taloustilanteessa vaikka näitä raketteja ei lainkaan myydä vapailla markkinoilla eli eivät kohtaa kilpailua. Atlas V kantorakettilaukaisun hinta vuosina 1999–2010 oli 100–125 miljoonaa dollaria, mutta syyskuussa 2010 sopimushinta oli jopa 334 miljoonaa dollaria.<ref>https://archive.today/20120526031244/http://www.spacenews.com/civil/110204-engine-costs-drive-atlas5-prices.html</ref> ULA-konsortion myymien rakettien hinta on noussut jopa 50&nbsp;% neljässä vuodessa<ref>http://articles.orlandosentinel.com/2011-06-26/news/os-military-missile-business-20110626_1_spacex-satellites-united-launch-alliance {{Wayback|1=http://articles.orlandosentinel.com/2011-06-26/news/os-military-missile-business-20110626_1_spacex-satellites-united-launch-alliance |päiväys=20110629094947 }}</ref>, mikä kertoo yritysten tulojen tarpeesta avaruusalus- ja rakettihankkeiden lukumäärän vähetessä muun muassa avaruussukkulan käytöstä poistumisen vuoksi.

ULA-yhtiö on ehdottanut viisivuotisen rakettitoimitussopimuksen [[Yhdysvaltain puolustusministeriö]]n kanssa hinnan nostoa kuudesta miljardista dollarista kymmeneen miljardiin dollariin.<ref>https://archive.today/20120526031245/http://spacenews.com/military/110114-eelv-program-costs-skyrocket.html</ref> NASAlta on – kautena, jolloin [[Barack Obama]]n hallinto pyrki vähentämään valtiovelan kasvun kiihtymistä – vaadittu suuren kantoraketin kehittämistä, mutta NASAn budjetin hyväksymisen epäonnistuttua lokakuussa 2010, jolloin uusi fiskaalivuosi alkoi, oli rahoituksen löytyminen hyvin epätodennäköistä.<ref>http://www.space-travel.com/reports/NASA_says_it_cant_afford_new_rocket_spacecraft_999.html</ref> Maaliskuussa 2011 NASAn pääjohtaja kielsi NASAa aloittamasta raskaan HLLV-kantoraketin kehittämistä, jota [[Yhdysvaltain kongressi]] oli budjettilakeja säätäessään vaatinut, tämä raketti on saanut pilkkanimen "Congressionally Designed Rocket".<ref>http://www.spacenews.com/commentaries/110328-fromwires-bolden-balks-congressional-rocket.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>https://archive.today/20120526031256/http://www.spacenews.com/policy/110331-obama-administration-pushing-back-congressionally-mandated-rocket.html</ref> Ne kongressin edustajat, jotka pyrkivät estämään Obaman hallitusta puuttumasta [[George W. Bush|G. W. Bushin]] hallinnon [[Constellation-ohjelma|Constellation-ohjelmaan]] ja siihen liittyviin rakettiohjelmiin, olivat pääsääntöisesti republikaaneja.<ref>http://www.spacenews.com/policy/110331-lawmakers-press-nasa.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Tästä voisi voinut päätellä republikaanien pyrkineen käynnistämään NASAn kuuohjelman uudestaan, jos valta olisi siirtynyt heille seuraavissa presidentinvaaleissa. 

NASAn rahoituksen ja rahoituksen kohdistaminen on joutunut kovemman poliittisen kädenväännön kohteeksi kuin koskaan NASAn historiassa. Boeing ilmoitti 800 työntekijän lomauttamisesta rakettitehtaallaan sen jälkeen kun Obaman hallinto viestitti, ettei kongressin painostukseen alistuta NASAn ohjelmavalinnoissa.<ref>http://www.spacenews.com/civil/110401-boeing-sls-work-needed-avert-layoffs.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Huhtikuun alussa 2011 ilmeni, että NASA on lain velvoittamana pakotettu tekemään 500 miljoonan dollarin julkisen sektorin panostus ULA-yhtiön eläkekassaan, jota yksityinen sektori eli kyseinen yhtiö ei ole rahoittanut sääntöjen mukaisesti. Muuten ULA:n 11&nbsp;000 nykyistä ja tulevaa eläkeläistä jäävät ilman työeläkettään.<ref>http://www.spacenews.com/civil/110401-nasa-payment-cover-pension.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Toukokuussa ULA-rakettikonsortio ilmaisi irtisanovansa noin 2&nbsp;900 työntekijää elokuuhun 2011 mennessä.<ref name="Nimetön-rE1c-1">http://www.spacenews.com/civil/110513-usa-plans-lay-off-august.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Yhdysvaltain 2000-luvulla ainakin nimellisesti yksityisesti kehitetyt pienemmät kantoraketit ovat jo tuotekehityksen aikana voittaneet NASAlta suuria rakettilaukaisu-urakoita. Rakettien luotettavuus määrittää näiden yhtiöiden taloustilanteen 2010-luvun alkupuolella.

==Venäjän rakettiteollisuuden 2000-luku==
Maaliskuussa 2011 julkisuuteen nostettiin tarina, jossa venäläiset ovat voittaneet laukaisukilpailun [[Proton]]ille Venäjän vientitakuulaitoksen Eximbankin tuella [[Hughes Network Systems|Hughesille]], joka vuotta hankki Arianespacen laukaisun toiselle satelliitilleen Ranskan vientitukiorganisaation Cofacen tuella.<ref>https://archive.today/20120526031257/http://www.spacenews.com/launch/110314-eximbank-back-ils-bids.html</ref> Tämänkaltaisesta suuryhtiöiden nauttimasta valtionavusta on julkisissa lausunnoissa ainakin eräissä länsimaissa haluttu eroon. Avaruusalalla tuki usein kohdistuu samalla myös aseteollisuuden pienimpään haaraan.

Keväällä 2011 myös Venäjän rakettiteollisuus väitti julkisesti tehneensä myyntihintaan nähden 50&nbsp;% tappiota, kun se myi 2000-luvulla RD-180-rakettimoottoreita Yhdysvaltoihin.<ref name="Nimetön-rE1c-1"/> Viesti kuulosti teollisuuden halulta nostaa hintoja katteidensa nostamiseksi.

==Yhdysvallat kehittää kiinteäajoainerakettia==
Kesällä 2011 Yhdysvaltain kongressi oli päättämässä Yhdysvaltain ilmavoimien avaruusohjelmien kustannusten kasvun vähentämisestä vähentämää [[GPS|GPS:n]] rahoitusta, kieltämällä useamman tietoliikennesatelliitin tilaukset kerrallaan ja vähentämällä rahoitusta kantorakettien ostoon.<ref>http://www.spacenews.com/military/110613-slam-usaf-sat-block-buyl.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Elokuussa 2011 [[Utah|Utahin]] osavaltion poliitikot ja rakettimoottoriteollisuus kautta Yhdysvaltojen alkoi voimakkaan lobbauksen kiinteäajoainerakettien kehittämiseksi.<ref>http://www.spaceref.com/news/viewsr.html?pid=37871{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Ballististen ohjusten tuotannon päättyminen, uusien kantorakettien entistä harvempi kehittäminen ja jopa ilmatorjuntaohjusten vähäisempi kysyntä on luonut alalle ylikapasiteettia, mikä merkitsee tuotantolinjojen ja suunnittelutoimistojen hiipumista. Euroopassa [[Vega-kantoraketti|Vega]]-kantoraketti on toiminut alaa elvyttävänä tekijänä, mutta Yhdysvaltojen rakettiteollisuuden koko vaatisi isompia korjaustoimia, joita on vaikea toteuttaa ajankohtana, jolloin valtion kulubudjetteja tulisi leikata kansantalouden tilan vuoksi.

===Kiinteäajoaineen mahdolliset ympäristövahingot===
[[Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto]] varoitti vuonna 2011, että kiinteäajoainerakettimoottoreista tulee rakettilaukaisuissa ja ajoaineen tuotannon aikana Yhdysvaltain vesistöihin ja sitä kautta eläimiin sekä ihmisiin liikaa [[perkloraatti]]a. Aine on [[karsinogeeni]]nen ja aiheuttaa [[Kilpirauhanen|kilpirauhasvaurioita]].<ref>http://www.spacenews.com/commentaries/110202-fromwires-epa-tighten-rules-perchlorate.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>http://www.spacenews.com/launch/110203-epa-draws-bead-rocket-fuel-chemical.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

==Katso myös==
* [[Avaruuslentokone]]
* [[Ajoaine]]
* [[Ohjus]]

== Lähteet ==
{{korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Rockets|kantoraketti}}
* [http://historicspacecraft.com/index.html Raketteja]

{{Kantoraketit}}

[[Luokka:Kantoraketit|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]