Lähdekoodi sivulle Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet

{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi = Gustav Lejeune Dirichlet
| tieteilijän alkuperäinen nimi = 
| kuva= Peter_Gustav_Lejeune_Dirichlet.jpg
| kuvan leveys = 250px
| kuvateksti = Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet
| koko nimi = Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet
| syntymäaika  = [[13. helmikuuta]] [[1805]]
| syntymäpaikka = [[Düren]], [[Ranska]]
| kuolinaika  ={{Kuolinaika ja ikä|13|2|1805|5|5|1859}}
| kuolinpaikka = [[Göttingen]], [[Hannover]]
| kansalaisuus ={{Saksan lippu|20}} saksalainen
| sukujuuret =
| tutkimusalue =[[matematiikka]]
| instituutti =Breslau, Berliini, Göttingen
| alma mater =[[Friedrich-Wilhelmin yliopisto Bonn]]
| ohjaaja = [[Simeon Poisson]]</br>[[Joseph Fourier]]
| oppilaat = [[Gotthold Eisenstein]]</br>[[Leopold Kronecker]]</br>[[Rudolf Lipschitz]]</br>[[Carl Wilhelm Borchardt]]
| known_for  = Vaikutti monilla eri aloilla matematiikassa.
| allekirjoitus =
| uskonto =
| alaviitteet =
}}
'''Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet''' [löžön dirikle] ([[13. helmikuuta]] [[1805]] [[Düren]], [[Ranska]] – [[5. toukokuuta]] [[1859]] [[Göttingen]], [[Hannover]])<ref>[https://mathshistory.st-andrews.ac.uk/Biographies/Dirichlet/ Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet]</ref> oli [[saksa]]lainen [[matemaatikko]] joka vaikutti suuresti [[lukuteoria]]an (myös [[analyyttinen lukuteoria|analyyttiseen lukuteoriaan]]), sekä [[Fourier-sarja|Fourier-sarjojen]] teoriaan sekä moniin [[matemaattinen analyysi|matemaattisen analyysin]] osa-alueisiin. Monesti Dirichlet'n kerrotaan ensimmäisenä määritelleen [[funktio]]n modernilla tavalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.| Nimeke=Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Sivut= 773–774 | ISBN = 951-884-158-6}}</ref>

== Elämäkerta ==
===Lapsuus (1805–1822)===
Gustav Lejeune Dirichlet syntyi 13. helmikuuta 1805 saksalaiseen perheeseen [[Düren|Dürenissä]], [[Rein|Reinin]] länsirannalla alueella, joka liittyi [[Preussi|Preussiin]] 1815. Hänen isänsä Johann Arnold Lejeune Dirichlet oli postimies, kauppias ja kaupunginvaltuutettu. Hänen isänisänsä oli tullut Düreniin Richelettestä, pienestä kylästä [[Belgia|Belgiasta]]. Tästä juontaa hänen sukunimensä "Lejeune Dirichlet".<ref name=Elstrodt>{{cite journal | last = Elstrodt | first = Jürgen | journal = Clay Mathematics Proceedings | title = The Life and Work of Gustav Lejeune Dirichlet (1805–1859) | work =  | publisher =  | year = 2007 | url = http://www.uni-math.gwdg.de/tschinkel/gauss-dirichlet/elstrodt-new.pdf | format = [[PDF]] | doi =  | accessdate = 2007-12-25 }} {{Wayback|1=http://www.uni-math.gwdg.de/tschinkel/gauss-dirichlet/elstrodt-new.pdf |päiväys=20210522140235 }}</ref>

Dirichlet'n perhe ei ollut varakas ja hän oli nuorin seitsemästä lapsesta, mutta hänen vanhempansa tukivat hänen koulutustaan. Peruskoulun ja yksityiskoulun ajateltiin antavan Dirichlet'lle valmiudet toimia kauppiaana. Nuori Dirichlet oli vakavasti kiinnostunut matematiikasta alle 12-vuotiaana ja vakuutti vanhempansa, että hänen tulisi jatkaa matematiikan opiskelua. Vuonna 1817 Dirichlet menikin lukioon Bonnissa. Hänestä piti siellä huolta perheen tuttu, opiskelija [[Peter Joseph Elvenich]]. Vuonna 1820 Dirichlet meni jesuiittakouluun [[Köln]]iin, jossa [[Georg Ohm|Georg Ohmin]] tunnit syvensivät hänen ymmärrystään matematiikasta. Hän lähti koulusta ensimmäisen vuoden jälkeen, koska ei osannut puhua sujuvasti latinaa.<ref name=Elstrodt/>

===Opinnot Pariisissa (1822–1826)===
Dirichlet sai matematiikan opinnoilleen vanhempiensa taloudellisen tuen, vaikka he toivoivat pojastaan lakimiestä. Saksassa korkeamman matematiikan opiskelua olisi voinut jatkaa vain [[Carl Friedrich Gauss|Gaussin]] ohjauksessa Göttingenissä. Gauss oli virallisesti tähtitieteen professori eikä pitänyt opettamisesta, joten Dirichlet matkusti [[Pariisi|Pariisiin]] toukokuussa 1822. Siellä hän meni luennoille ja oppi matematiikkaa muun muassa [[Jean Nicolas Pierre Hachette|Hachettelta]]. Dirichlet opiskeli itsenäisesti Gaussin kirjaa ''[[Disquisitiones Arithmeticae]]'', jota hän piti aina mukanaan. Vuonna 1823 hän sai suositusten ansiosta töitä [[Maximilien Sebastien Foy|kenraali Foylta]], joka palkkasi Dirichlet'n opettamaan lapsilleen saksaa. Nyt Dirichlet pärjäsi itsenäisesti ilman vanhempiensa taloudellista tukea.<ref name=James>{{cite book| last = James| first = Ioan Mackenzie | title=Remarkable Mathematicians: From Euler to von Neumann  | year=2003| publisher=Cambridge University Press| location  = | isbn= 978-0-521-52094-2 | pages= p. 103–109 }}</ref>

Dirichlet todisti [[Fermat'n suuri lause|Fermat'n suuren lauseen]] osittain tapauksessa <math>n = 5</math>. [[Pierre de Fermat|Fermat]] oli todistanut tapauksen <math>n = 4</math> ja [[Leonhard Euler|Euler]] tapauksen <math>n = 3</math>, mutta tämän jälkeen lauseen todistus ei ollut edistynyt. Sen vuoksi Dirichlet'stä tuli pian kuuluisa. [[Adrien-Marie Legendre]] sai todistettua tapauksen näihin aikoihin ja Dirichlet saatti todistuksensa pian loppuun. Muutamaa vuotta myöhemmin Dirichlet todisti tapauksen <math>n = 14</math>.<ref name=Krantz>{{cite book| last = Krantz| first = Steven | title=The Proof is in the Pudding: The Changing Nature of Mathematical Proof | year=2011| publisher=Springer| location  = | isbn= 978-0-387-48908-7| pages= p. 55–58}}</ref> Kesäkuussa 1825 hänet kutsuttiin luennoimaan tapauksen <math>n = 5</math> todistuksesta [[Ranskan tiedeakatemia]]lle. Tämä oli harvinaista 20-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ollut tutkintoa.<ref name=Elstrodt/> Luennon myötä Dirichlet tutustui [[Joseph Fourier|Fourieriin]] ja [[Siméon Denis Poisson|Poissoniin]] ja siten innostui teoreettisesta fysiikasta, erityisesti Fourier'n työstä [[lämpöyhtälö|lämpöyhtälön parissa]].

===Breslau, Preussi (1825–1828)===
Kenraali Foy kuoli marraskuussa 1825, ja menetettyään työpaikkansa Dirichlet'n täytyi palata Preussiin. Fourier ja Poisson esittelivät hänet [[Alexander von Humboldt|Humboldtille]], ja Humboldt tuki Dirichlet'tä muun muassa kirjoittamalla suosituskirjeen Gaussille ylistäen Dirichlet'n lahjakkuutta Fermat'n lauseen käsittelyssä.<ref name=Goldstein>{{cite book| last = Goldstein| first = Cathérine | coauthors  = Catherine Goldstein, Norbert Schappacher, Joachim Schwermer| title=The shaping of arithmetic: after C.F. Gauss's Disquisitiones Arithmeticae| year=2007| publisher=Springer| location  = | isbn= 978-3-540-20441-1| pages= p. 204–208}}</ref> Humboldtin ja Gaussin tuella Dirichlet pääsi opetustöihin ja pystyi jatkamaan työskentelyään.

== Julkaisuja ==
* {{cite book
| last      = Lejeune Dirichlet
| first     = J.P.G.
| editor    = L. Kronecker
| title     = Werke
| volume    = 1
| year      = 1889
| publisher = Reimer
| location  = Berlin
}}
* {{cite book
| last      = Lejeune Dirichlet
| first     = J.P.G.
| editor    = L. Kronecker, L. Fuchs
| title     = Werke
| volume    = 2
| year      = 1897
| publisher = Reimer
| location  = Berlin
}}
* {{cite book
| last      = Lejeune Dirichlet
| first     = J.P.G.
| coauthors  = Richard Dedekind
| title     = [[Vorlesungen über Zahlentheorie]]
| year      = 1863
| publisher = F. Vieweg und sohn
| location  =
}}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://portail.mathdoc.fr/cgi-bin/oetoc?id=OE_DIRICHLET__1 Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet - Œuvres complètes] Gallica-Math

{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Käännös|:en:Johann Peter Gustav Lejeune Dirichlet}}
{{AAKKOSTUS:Dirichlet, Johann Peter Gustav Lejeune}}

[[Luokka:Saksalaiset matemaatikot]]
[[Luokka:Vuonna 1805 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1859 kuolleet]]