Lähdekoodi sivulle Galileo Galilei

{{Tämä artikkeli|kertoo tiedemiehestä. Oopperasta kerrotaan artikkelissa [[Galileo Galilei (ooppera)]]. Hakusana ”Galilei” ohjaa tänne. Muita Galilei-nimisiä on lueteltu [[Galilei (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Tieteilijä
| nimi = Galileo Galilei
| kuva = Galileo by leoni.jpg
| kuvan leveys = 250px
| kuvateksti = [[Ottavio Leoni]]n muotokuva Galileo Galileista
| syntymäaika = [[15. helmikuuta]] [[1564]]
| syntymäpaikka = [[Pisa]], [[Firenzen herttuakunta]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|15|2|1564|8|1|1642}}
| kuolinpaikka = [[Arcetri]], [[Toscanan suurherttuakunta]]
| asuinpaikat = 
| sukujuuret = 
| tutkimusalue = [[Tähtitiede]], [[fysiikka]], [[matematiikka]]
| instituutti = [[Padovan yliopisto]]
| alma mater = [[Pisan yliopisto]]
| ohjaaja = 
| oppilaat = 
| tunnetut työt = [[kinematiikka]], [[kaukoputki]], [[Tähtitiede|tähtitieteellisiä]]&nbsp;havaintoja
| palkinnot = 
| uskonto = [[Katolinen kirkko|katolinen]]
| allekirjoitus = Galileo Galilei Signature 2.svg
| alaviitteet = 
}}
'''Galileo Galilei''' ([[15. helmikuuta]] [[1564]] [[Pisa]], [[Firenzen herttuakunta]] – [[8. tammikuuta]] [[1642]] [[Arcetri]], [[Toscanan suurherttuakunta]])<ref name="Encyclopædia.Britannica.Galileo"/> oli italialainen [[tähtitieteilijä]], [[filosofi]] ja [[fyysikko]]. Hänen merkittävimmät saavutuksensa liittyvät [[tieteellinen menetelmä|tieteellisen menetelmän]] kehitykseen [[aristotelismi|aristoteelisesta]] nykyiseen muotoonsa. Häntä on kutsuttu tieteen, [[Klassinen fysiikka|klassisen fysiikan]] ja tähtitieteen isäksi.<ref name="Galileo.Galilei.Hero.History"/>

==Elämä==
Galileo Galilei syntyi Pisassa, [[Toscana]]n maakunnassa, [[Italia]]ssa 15. helmikuuta 1564.<ref>Lehti: luku Galilein varhaisvaiheet (s. 87)</ref> Hän oli matemaatikko ja [[muusikko]] [[Vincenzo Galilei]]n ja [[Giulia Ammannati]]n seitsemästä lapsesta vanhin.<ref name="Galileo.Project.Galileo.s.Early.Life"/> Silloiseen toscanalaiseen tapaan esikoisen nimi oli muunnelma sukunimestä.<ref name="Wilson"/> Monien mielestä juuri Galileo oli perheen lapsista lahjakkain. Hän opiskeli jo nuorena latinaa, kreikkaa ja filosofiaa. Vuonna 1581 hän aloitti lääketieteen opiskelut [[Pisan yliopisto]]ssa.<ref name="Fowler.Life.of.Galileo"/> Pian hän kuitenkin huomasi, että on kiinnostunut enemmän matematiikasta kuin lääketieteestä, ja vaihtoi alaa. Galilei joutui jättämään yliopisto-opiskelunsa kesken, koska vanhemmilla ei ollut varaa maksaa hänen opintojaan, mutta hänelle tarjottiin silti opettajan paikka Pisan yliopiston matematiikan laitokselta vuonna 1589. Vuonna 1592 hän siirtyi [[Padovan yliopisto]]on ja toimi siellä matematiikan laitoksella geometrian, tähtitieteen ja mekaniikan opettajana aina vuoteen 1610 saakka.<ref name="University.of.Padua.Galileo"/><ref name="BBC.History.Galileo"/> Tänä aikana Galilei keskittyi tieteelliseen työhön ja teki monia merkittäviä havaintoja.

Vaikka Galileo Galilei oli harras [[katolinen kirkko|katolinen]], hänellä oli kolme aviotonta lasta [[Marina Gamba]]n kanssa: tyttäret Virginia (s. 1600) ja Livia (s. 1601) sekä poika Vincenzio (s. 1606).<ref name="Galileo.Project.Marina.Gamba"/> Aviottoman syntyperänsä vuoksi molemmat tyttäret lähetettiin jo nuorina San Matteon luostariin Arcetriin, ja he viettivät luostarissa loppuelämänsä. Isänsä älykkyyden perinyt Virginia ryhtyi nunnaksi ja otti nimekseen Maria Celeste. Hän kuoli 2. huhtikuuta 1634, ja hänet on haudattu isänsä kanssa Firenzen [[Basilica di Santa Croce]]<nowiki/>en. Koko ikänsä sairaalloinen Livia otti luostarissa nimekseen Suor Arcangela. Vincenzio, jonka isyyden Galilei myöhemmin tunnusti, meni naimisiin Sestilia Bocchinerin kanssa.

Vuonna 1612 Galilei lähti [[Rooma]]an, jossa hän liittyi Accademia dei Linceihin ja ryhtyi tutkimaan [[auringonpilkku]]ja.<ref name="Galileo.s.Letters on.Sunspots"/><ref name="The.British.Library.Sunspot.Letters"/> Samana vuonna vastustus Galilein kannattamaa [[Kopernikus|Kopernikuksen]] teoriaa kohtaan alkoi kasvaa. Vuonna 1614 Isä [[Tommaso Caccini]] tuomitsi Galilein ajatukset maapallon liikkeistä vaarallisiksi ja lähes [[harhaoppi]]siksi. Galilei puolustautui, mutta vuonna 1615 [[kardinaali]] [[Roberto Bellarmino]] nuhteli häntä henkilökohtaisesti ja kielsi esittämästä kopernikaanisia ajatuksia.<ref name="Catholic.Encyclopedia.St.Robert.Francis"/> Vuonna 1622 Galilei kirjoitti teoksen ''Il Saggiatore'', joka hyväksyttiin ja julkaistiin vuonna 1623. Vuonna 1624 Galilei vieraili taas Roomassa ja yritti saada Kopernikuksen ajatuksia koskevaa kieltoa kumotuksi. Siinä hän ei onnistunut, mutta sai [[paavi]]lta kuitenkin luvan kirjoittaa teoksen [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] ja Kopernikuksen malleista. Ainoa ehto oli se, että teoksessa oli päädyttävä [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] kannalta sopivaan lopputulokseen. Tämä teos, nimeltään ''Dialogo dei due massimi sistemi del mondo'' (suomeksi ''Dialogi kahdesta suuresta maailmankuvasta''), ilmestyi vuonna 1632. Vaikka kirjan loppupäätelmä olikin kirkon käskyn mukainen, lukijalle ei voinut jäädä epäselväksi, kummalle puolelle Galilei asettui. Teoksen takia Galilei joutui [[inkvisitio]]n eteen ja hänet tuomittiin loppuiäksi [[aresti]]in.<ref name="Galileo.Project.Galileo.and.the.Inquisition"/> Galilei kykeni kuitenkin jatkamaan työtään arestista huolimatta. Hän oli ensin arestissa [[Siena]]n kaupungissa, mutta joulukuussa 1633 Galilei sai luvan vetäytyä huvilalleen [[Arcetri]]in, [[Firenze]]en. Mekaniikkaa käsittelevä teos, nimeltään ''Discorsi e Dimostrazioni Matematiche, intorno a due nuoue scienze'' ({{k-fi|Kaksi uutta tiedettä}}) valmistui vuonna 1634, mutta se julkaistiin vasta 1638 [[Leiden]]issa, [[Alankomaat|Hollannissa]].<ref name="Stanford.Encyclopedia.Galileo.Galilei"/> Galilei oli tuolloin jo lähes sokea. 

Galileo Galilei kuoli [[Sydämentykytys|sydämentykytykseen]] sekä kuumeeseen<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.history.com/topics/inventions/galileo-galilei|nimeke=Galileo Galilei|julkaisu=HISTORY|ajankohta=2023-06-06|viitattu=2025-01-02|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Arcetrissa, lähellä Firenzeä 8. tammikuuta 1642.<ref name="Wilson" /><ref name=":0" />

==Ura ja saavutukset==
===Matematiikka ja tiede===
[[Tiedosto:Justus Sustermans - Portrait of Galileo Galilei, 1636.jpg|upright|pienoiskuva|Giusto Sustermansin maalaus.]]
Galileo Galilein suurimpana saavutuksena voidaan pitää sitä, että hän kehitti merkittävästi tieteellistä metodia. Hän yhdisti kvantitatiiviset kokeet matemaattiseen analysointiin, mikä muodostaa yhä luonnontieteen perustan. Tämä menetelmä ei ollut yleisessä käytössä Galilein aikaan. Hänen isänsä, joka oli [[luuttu|luutunsoittaja]] ja musiikkiteoreetikko, oli suorittanut [[epälineaarinen|epälineaarista]] riippuvuutta tutkivan kokeen. Kohteena oli viritetyn kielen [[jännitys|jännityksen]] ja [[sävelkorkeus|sävelkorkeuden]] riippuvuus. Nämä havainnot, jotka olivat tuttuja jo [[Pythagoralaiset|pythagoralaisten]] ajan soitintentekijöille, osoittivat että kokonaislukujen suhteet määrittävät harmonisia skaaloja. Matematiikkaa oli näin käytetty musiikin fysiikan kuvailemiseen. Nuori Galileo näki, kuinka hänen isänsä syvensi ja yleisti tätä yhteyttä. Galileo Galileita pidetään ensimmäisenä, joka avoimesti sanoi, että luonnonlait ovat matemaattisia.<ref name="Galileo.Galilei.Il.Saggiatore"/>
Tämä oli merkittävä muutos tieteessä, sillä antiikin [[Aristoteles|Aristoteleesta]] saakka [[logiikka]]a oli pidetty tieteen keskeisimpänä työkaluna.

Galilein merkitys oli suuri myös siinä, että hän kiisti auktoriteettien, kuten kirkon ja antiikin filosofien aseman tieteessä. Auktoriteettien sokean tottelemisen ja hyväksymisen hylkääminen on nykyaikaisen tieteen metodin olennainen osa. Tämä kehitys johti tieteen eroamiseen uskonnosta ja filosofiasta. Nämä kaksi keskeistä tieteen kehitykseen liittyvää asiaa antavat syyn nimittää Galileo Galileita ”tieteen isäksi”.

1900-luvulla Galilein kokeiden oikeellisuus on kyseenalaistettu. Erityisesti ranskalainen tieteenhistorioitsija [[Alexandre Koyré]] on epäillyt kokeiden todenperäisyyttä. Teoksessa ''Kaksi uutta tiedettä'' kuvattu putoavan kappaleen kiihtyvyyden määritys esimerkiksi vaati tarkkaa ajanmittausta, minkä arvellaan olleen mahdotonta 1600-luvulla. Koyrén mukaan laki oli kehitetty deduktiivisella päättelyllä ja lähinnä havainnollistettu ajatuskokeilla.

Myöhempi tutkimus on kuitenkin vahvistanut kokeet. Galilein kuvailemat kiihtyvyydenmäärittämiskokeet toistettiin 1961, ja tulosten tarkkuus oli sopusoinnussa Galilein raportin kanssa. Kokeessa ei käytetä suoraan putoavia vaan kaltevaa tasoa pitkin vieriviä palloja, jolloin mitattava aika pitenee ja sen riittävän tarkka mittaus helpottuu oleellisesti. Galilein julkaisemattomien töiden tutkiminen niinkin varhaiselta ajalta kuin 1604 osoittaa selvästi kokeiden todenperäisyyden. Niistä selviävät jopa ne tulokset, joita hän käytti kiihtyvyyden määritykseen. Tässä täyttyy eräs metodin vaatima asia eli kokeiden toistettavuus.{{lähde}}

Galilei ymmärsi huomattavan modernilla tavalla matematiikan, teoreettisen fysiikan ja kokeellisen fysiikan väliset relaatiot. Esimerkiksi voidaan mainita seuraavat:
* Hän ymmärsi matemaattisen [[paraabeli]]n sekä [[kartioleikkaus|kartioleikkauksena]] että neliölain yhteydessä.
* Hän esitti, että paraabeli on ihanteellisen teoreettisen lentoradan kuvaus, kun kitka ja muut tekijät jätetään huomiotta. Erityisesti hän esitti rajat tämän teorian soveltuvuudelle, eli että teoria pätee vain laboratorion tai taistelukentän kokoluokassa. Edelleen hän jatkoi, että paraabeli ei voi kuvata oikein lentorataa, mikäli kappale on planeetan kokoluokkaa.
* Hän tunnisti, ettei hänen kokeensa voi vastata tuloksiltaan tarkasti teoreettista tai matemaattista muotoa, koska koetilanteessa vaikuttavat mittausepätarkkuudet, kitka ja muut tekijät. 
* Hän ymmärsi myös luonnonlain mahdollisen pätevyyden rajallisuuden ja mittausepätarkkuuden.

===Tähtitiede===
[[Tiedosto:Galileo.script.arp.600pix.jpg|upright|pienoiskuva|Galilein ensimmäiset havainnot Jupiterin kuista.]]
Galilei ei keksinyt [[kaukoputki|linssikaukoputkea]], mutta kehitti sitä merkittävästi. Lisäksi hän oli ensimmäisiä, joka käytti sitä tähtitaivaan havaitsemiseen.<ref name="College.Optometrists"/> [[Alankomaat|Hollannissa]] 1608 tehtyjen luonnosten avulla hän rakensi kaukoputken, jonka suurennos oli kolminkertainen. Myöhemmin hän pääsi 32-kertaiseen suurennokseen. Galilei esitteli ensimmäistä kaukoputkeaan [[venetsia]]laisille lainlaatijoille 25. elokuuta 1609.<ref name="Galileo.Demonstrates.Telescope"/> Hänen kehitystyönsä muodostui myös taloudellisesti kannattavaksi sivutoimeksi, sillä kauppiaat hyötyivät siitä merenkulussa. Galilei julkaisi kaukoputkellaan tekemänsä havainnot maaliskuussa 1610 lyhyessä tutkielmassa nimeltään [[Sidereus Nuncius]].

Galilei löysi 7. tammikuuta 1610 kolme [[Jupiter]]in neljästä suurimmasta kuusta eli [[Io (kuu)|Ion]], [[Europa (kuu)|Europa]]n ja [[Kallisto (kuu)|Kalliston]]. [[Ganymedes|Ganymedeksen]] hän löysi vajaa viikko myöhemmin.<ref name="Solar.System.Exploration.Overview.Galileo"/> Hän havaitsi, että kuut ilmestyvät ja katoavat näkyvistä jaksollisesti. Tämän hän arveli johtuvan niiden liikkeestä Jupiterin ympäri, mistä hän päätteli niiden olevan Jupiterin kuita. Hän havaitsi niitä kevään 1610. Sitten Jupiter katosi Auringon taakse. Jupiterin tultua uudestaan näkyviin monet muutkin havaitsivat Jupiterin kuita syksyllä 1610.

Galilei antoi kuille nimen [[mesenaatti]]ensa [[Medici]]en mukaan{{lähde}}, mutta nykyisin niitä kutsutaan Galilein kuiksi. Se, että planeetoilla havaittiin kiertolaisia, oli ongelmallista [[Maakeskinen maailmankuva|maakeskisen maailmankuvan]] kannalta.

Vuodesta 1610 alkaen Galilei teki havaintoja kaukoputkellaan [[Venus|Venuksesta]]. Hän havaitsi Venuksella olevan kaikki [[kuun vaiheet]], kuten [[Kopernikus|Kopernikuksen]] kehittelemä [[aurinkokeskinen maailmankuva|aurinkokeskinen teoria]] ennustikin. [[Maakeskinen maailmankuva|Maakeskisen kuvan]] mukaan kaikkia vaiheita ei olisi pitänyt näkyä. Tämä havainto tuki aurinkokeskistä mallia mutta ei todistanut sitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cabinet.ox.ac.uk/phases-venus-1610-23|nimeke=The phases of Venus, 1610-23 {{!}} cabinet|julkaisu=www.cabinet.ox.ac.uk|viitattu=2025-01-02}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://science.nasa.gov/solar-system/galileos-observations-of-the-moon-jupiter-venus-and-the-sun/|nimeke=Galileo's Observations of the Moon, Jupiter, Venus and the Sun - NASA Science|julkaisu=science.nasa.gov|viitattu=2025-01-02|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

Galilei oli myös yksi ensimmäisistä [[auringonpilkku]]ja havainneista [[eurooppalainen|eurooppalaisista]].<ref name="Technology.Through.Time.Issue.Galileo"/> Hän myös tulkitsi uudelleen [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ajan pilkkuhavainnot, joiden aiemmin arveltiin johtuneen [[Merkurius|Merkuriuksesta]]. Auringonpilkkujen olemassaolo oli ristiriidassa vanhan käsityksen kanssa, jonka mukaan taivas oli muuttumaton. [[Francesco Sizi]]n ensimmäisenä havaitsemat vuosittaiset muutokset pilkuissa aiheuttivat ongelmia sekä maakeskiselle että [[Tyko Brahe]]n kuvalle. Galilein ja [[Christoph Scheiner]]in välille syntyi pitkä ja katkera kiista siitä, kumpi havaitsi auringonpilkut varhemmin. 

[[Tiedosto:Galileos Moon.jpg|pienoiskuva|Vasemmalla Galilein piirros kuusta (julkaistu teoksessa ''Sidereus Nuncius'' vuonna 1610), oikealla valokuva samasta alueesta.]]

Galilei raportoi ensimmäisenä kuun [[vuori]]sta ja [[törmäyskraatteri|kraattereista]] 30. marraskuuta 1609.<ref name="High.Altitude.Observatory"/> Niiden olemassaolon hän päätteli kuun pinnan valon ja varjon muodoista, ja hän jopa arvioi vuorten korkeuksia havaintojensa perusteella. Hän päätteli Kuun pinnan olevan epätasainen yhtä lailla kuin Maan, päinvastoin kuin perinteinen aristoteelinen näkemys täydellisestä pallosta. [[Sidereus Nuncius|Sidereus Nunciuksessa]] hän kirjoittaa:
{{sitaatti|Vielä erästä melkoisella ihmetyksellä havaitsemaani ilmiötä en saata sivuuttaa. Melkein keskellä Kuuta sijaitsee nimittäin kaikkia muita suurempi ja muodoltaan täydellisen pyöreä painautuma. Sen olen nähnyt molempien neljännesten vaiheilla ja olen kykyjeni mukaan yrittänyt jäljentää sen jälkimmäiseen yllä olevista kuvista. Varjostuksineen ja valaistuksineen se tarjoaa samankaltaisen näkymän kuin Maan päällä [[Böömi]]n kaltainen alue, jos sitä joka puolelta ympäröisivät täysin pyöreäksi reunaksi sijoittuneet erittäin korkeat vuoret.|Galileo Galilei: ”Sidereus Nuncius”. Suomennos: Raimo Lehti.<ref>Galilei 1999: 11a s. 33</ref>}}
Galilei tarkoitti tällä mahdollisesti Kuun [[Albategnius]]-kraatteria.

Galilei havainnoi [[Linnunrata]]a, jota aiemmin pidettiin [[kaasusumu]]na, ja havaitsi sen olevan niin tiheä tähtipaljous, että Maasta katsoen se näyttää [[pilvi|pilveltä]]. Hän havaitsi monia paljaalle silmälle liian himmeitä tähtiä. Tähän joukkoon kuului myös [[Neptunus]], jonka hän havaitsi 1612 ja 1613<ref name="American.Astronomical.Society.Galileo.s.Observations.of.Neptune"/> mutta ei tunnistanut planeetaksi.

====Galilei, Kepler ja vuorovesi====
Galilei ei koskaan hyväksynyt [[Johannes Kepler|Keplerin]] esittämiä [[ellipsi|elliptisiä]] planeettojen ratoja,<ref name="University.of.Cambridge.The.Telescope"/> vaikka niitä tuki Tyko Brahen suuri havaintoaineisto. Kopernikaaninen teoria käytti monimutkaisia [[episykli|episyklejä]] toisin kuin Keplerin teoria. Galilei piti [[vuorovesi|vuoroveden]] aiheuttajana liikemäärää, Kepler kuuta. Kummallakaan ei ollut kuitenkaan toimivaa fysikaalista mallia vuorovedelle. Galilei väitti, että jos Maa pyörii akselinsa ympäri ja kiertää Aurinkoa tietyllä nopeudella, täytyy osan Maasta liikkua ”nopeammin” yöllä ja ”hitaammin” päivällä.

Mikäli tämä teoria olisi totta, ei olisi kuin yksi [[vuoksi]] eli vuoroveden korkein kohta vuorokaudessa keskipäivän kohdalla. Galilei aikalaisineen tiesi hyvin, että vuoksia oli kaksi vuorokaudessa. Hän kuitenkin hylkäsi tämän poikkeuksen ja piti sitä seurauksena useista toissijaisista syistä, muun muassa meren muodosta ja sen syvyydestä. On väitetty{{kenen mukaan}}, että Galilei oli epärehellinen tehdessään nämä argumentit, mutta [[Albert Einstein]] kehitti vastakkaisen näkemyksen, että Galilei kehitti ”hurmaavat argumenttinsa” ja hyväksyi ne kritiikittä Maan liikkeen fysikaalisen syyn toivossa.

Tunnettu kirjailija [[Arthur Koestler]] väitti Kepleristä kertovassa kirjassaan The Sleepwalkers (suom. Vedenjakajalla), että Galilei oli räikeästi epätieteellinen ja epärehellinen menettelytavoissaan ja antoi harvoin kunnian sille, jolle se kuului. Toisten mielestä on epäoikeudenmukaista arvioida häntä modernin tieteen kriteereillä, jotka hänen aikanaan vasta alkoivat kehittyä. Oman aikansa mittapuulla hän oli hyvinkin halukas muuttamaan näkemyksiään havaintojen mukaan. Voidaan myös väittää, että myös modernit [[tieteilijä]]t (ja ihmiset yleisestikin) tulkitsevat havaintojaan ja uskomuksiaan aiemmin muodostamiensa näkemystensä avulla. Vaikka tämä voi vaikuttaa epärehelliseltä toiminnalta, sitä vaaditaan hiukan tieteellisen prosessin toimimiseksi (ks. [[Bayesin teoreema]]). Galileon epärehellisyydessä ei siten ollut mitään epätavallista.

===Fysiikka===
[[Tiedosto:Galileo Galilei 2.jpg|upright|pienoiskuva|Galileo Galilei.]]
Galilein teoreettinen ja kokeellinen työ [[kappale (fysiikka)|kappaleiden]] [[liike (fysiikka)|liikkeen]] kuvaamiseksi muodosti pohjan [[klassinen mekaniikka|klassiselle mekaniikalle]], jonka [[Isaac Newton|Sir Isaac Newton]] kehitti myöhemmin. Hän oli pioneeri ainakin [[Eurooppa|Euroopassa]] täsmällisessä kokeellisuudessa ja luonnonlakien matemaattisessa kuvaamisessa.

Eräs kuuluisimmista Galileita koskevista tarinoista kertoo, että hän pudotti erimassaisia palloja [[Pisan kalteva torni|Pisan kaltevasta tornista]] osoittaakseen, että putoamisaika ei riipu kappaleen massasta. Tämä oli vastoin Aristoteleen oppia, jonka mukaan kappale putoaa sitä nopeammin, mitä enemmän se painaa. [[Giambattista Benedetti]] oli saavuttanut saman tuloksen vuosia aiemmin, 1553. Vaikka tarina tornista kerrotaan ensimmäisen kerran jo Galilein oppilaan [[Vincenzo Vivian]]in kirjoittamassa elämäkerrassa, sitä ei nykyisin pidetä totena. Galilei suoritti myös kokeita, joissa hän vieritti palloja [[kalteva taso|kaltevaa tasoa]] pitkin. Näistä yksi on edelleen Firenzessä. Kaltevaa tasoa pitkin vieriminen vastaa hidasta putoamista, kun kappaleen massajakauma on tasainen. Vaikka Galilei oli ensimmäinen asiaa kokeillut, hän ei ollut ensimmäinen, joka väitti putoamisajan olevan riippumaton massasta: [[Johannes Filoponos]] oli väittänyt näin jo vuosisatoja aiemmin.

Galilei määritti oikean matemaattisen lain [[kiihtyvyys|kiihtyvyydelle]]: kuljettu [[matka]] [[lepo|levosta]] lähtien on verrannollinen kuluneen ajan neliöön (<math>d \propto t^2</math>). Hän ilmaisi tämän [[geometria|geometrista]] konstruktiota ja matemaattisesti eksakteja sanoja käyttäen, oman aikansa mukaisesti. Matematiikan kehityttyä asia voitiin ilmasta myös [[algebra]]llisesti. Hän päätteli myös, että kappaleet säilyttävät [[nopeus|nopeutensa]], mikäli niihin ei vaikuta mikään [[voima (fysiikka)|voima]]. Hän siis hylkäsi aristoteelisen näkemyksen, että kappaleiden vauhti hidastuu itsestään, ellei mikään voima vaikuta niihin. Tämäkään ei ollut uusi ajatus, vaan [[Ibn al-Haitham]] oli ehdottanut sitä jo satoja vuosia aiemmin; [[Jean Buridan]] ja [[Joseph Needham]]in mukaan [[Mo Tzu]] oli esittänyt saman ajatuksen vielä aikaisemmin. Galilei kuitenkin ilmaisi asian ensimmäisenä matemaattisesti. Galilein inertiaperiaate kuuluu, että ”tasaisella tasolla liikkuva kappale jatkaa samaan suuntaan tasaisella nopeudella, ellei sitä häiritä”. Tämä periaate sisältyy [[Mekaniikan peruslait#Mekaniikan I peruslaki|Newtonin ensimmäiseen lakiin]].

Galileo havaitsi, että [[heiluri]]n heilahdusaika ei riipu heilahduksen laajuudesta. Tarinan mukaan hän päätyi johtopäätökseen katsellessaan, miten [[Pisan katedraali]]n kynttelikkö heilui, ja käytti pulssiaan ajastuksessa.<ref name="Wilson"/> Vaikka Galileo uskoi verrannollisuuden olevan eksakti, se on vain pienille [[amplitudi|amplitudeille]] pätevä [[approksimaatio]]. Se on kuitenkin tarpeeksi tarkka kellossa käytettäväksi.

1600-luvun alussa Galilei ja hänen apulaisensa yrittivät mitata [[valonnopeus|valonnopeuden]].{{lähde}} He seisoivat eri kukkuloilla ja pitivät kumpikin ikkunaluukullista [[lyhty]]ä. Ensin Galileo avasi oman lyhtynsä luukun, ja apulainen avasi omansa nähtyään valon. Runsaan kilometrin matkalla Galilei ei voinut havaita viivettä yhtään enempää kuin silloin, kun he olivat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Hän ei voinut tehdä päätöstä siitä, etenikö valo välittömästi, mutta hän arveli, että välimatka oli liian lyhyt hyvän mittauksen saavuttamiseksi. Galilei oli yksi ensimmäisistä, joka ymmärsi [[ääni|äänen]] [[taajuus|taajuuden]]. Kun hän raapi taltalla eri nopeuksilla, hän havaitsi yhteyden äänenkorkeuden ja raapimisen nopeuden (taajuuden) välillä.{{lähde}}

Galilei esitti vuonna 1632 Dialogissaan fysikaalisen teorian, joka käsitteli [[vuorovesi-ilmiö]]tä. Mikäli se olisi ollut oikea, se olisi puoltanut vahvasti Maan liikettä. Hänen teoriansa oli ensimmäinen käsitys siitä, että meren muoto vaikutti vuoroveden amplitudiin ja taajuuteen. Hän selosti oikein sen, että vuorovesi oli [[Adrianmeri|Adrianmeren]] keskellä vähäinen rannikoihin verrattuna. Vuoroveden syyn hänen teoriansa kuitenkin esitti väärin, ja vasta Kepler ja muut yhdistivät vuoroveden oikein Kuuhun. Kunnollisen fysikaalisen teorian teki myöhemmin Newton.

Galilei kehitti myös suhteellisuuden perusperiaatteen eli [[Galilei-invarianssi]]n, jonka mukaan fysiikan lait ovat samat missä tahansa suoraan tasaisella vauhdilla liikkuvassa systeemissä. Täten ei ole olemassa absoluuttista liikettä eikä lepoa. Tämän periaatteen avulla Newton kehitti [[mekaniikan peruslait]], ja siitä [[Albert Einstein|Einstein]] loi edelleen [[Erityinen suhteellisuusteoria|Erityisen suhteellisuusteorian]] [[Erityinen suhteellisuusteoria#Postulaatit|ensimmäisen postulaatin]].

===Matematiikka===
[[Tiedosto:Galileo-lodestone-150-768x835.png|upright|pienoiskuva|vasen|Galilein sektori]]
Galilein [[matematiikka|matematiikan]] soveltaminen [[kokeellinen fysiikka|kokeelliseen fysiikkaan]] oli innovatiivista, mutta hänen matemaattiset metodinsa olivat aikansa mukaiset. Analyysi ja todistukset perustuivat enimmäkseen [[Eudoksos|Eudoksoksen]] suhteiden teoriaan. [[Eukleides|Eukleideen]] teoksen [[Alkeet]] viides kirja käsittelee tätä teoriaa. Se oli tullut käyttöön vasta sata vuotta aiemmin [[Niccolo Fontana Tartaglia|Tartaglian]] tarkan käännöksen ansiosta. [[René Descartes]]in kehittämät [[algebra]]lliset metodit olivat kuitenkin jo syrjäyttämässä sitä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}

Galileo teki yhden pienen, mutta profeetallisen matemaattisen tuotoksen, [[Galilein paradoksi]]n. Se sanoo, että on olemassa yhtä monta [[täydellinen neliö|täydellistä neliötä]] kuin on [[kokonaisluku]]ja, vaikka kaikki kokonaisluvut eivät ole neliöitä. Paradoksin ratkaisi 250 vuotta myöhemmin [[Georg Cantor]].

=== Tekniikka ===
[[Tiedosto:Galileo telescope replica.jpg|pienoiskuva|Kopio Galilein ensimmäisestä kaukoputkesta esillä Griffith Observatoriossa.]]

Galilei kehitti muutamia välineitä, joita nykyisin kutsuttaisiin [[tekniikka]]an liittyviksi keksinnöiksi, erotukseksi puhtaasta fysiikasta. Aristoteelisen määrittelyn mukaan kaikki Galilein fysiikkaa koskevat keksinnöt olivat techneä tai käytännöllistä tietoa erotuksena episteemisestä filosofisesta tutkimuksesta.

1593 Galilei kehitti laitteen, joka tunnetaan nimellä Galilein lämpömittari. Se muodostuu suljetusta lasisylinteristä ja sen sisällä olevasta kirkkaasta nesteestä. Nesteessä kelluu eri lämpötiloja edustavia painoja, jotka ovat tavallisesti suljettuja, erivärisiä nesteitä sisältäviä lasiastioita. Nesteen lämpötilan muuttuessa muuttuu myös sen tiheys. Nesteessä kelluvat lasiastiat asettuvat sylinterissä kohtaan, jossa niiden tiheys on sama kuin ympäröivän nesteen.

1594 Galilei sai patentin Venetsian senaatilta pumppukeksintöönsä, joka oli yhdellä hevosella toimiva vedennosto- ja kastelupumppu.<ref name="Galileo.Project.The.Pump"/> 22-vuotiaana Galilei teki kirjoitelman, jolle hän antoi nimeksi ''La Bilancetta''. Siinä hän kuvaili keksinnön, joka parantaa vastapainovaa'an tarkkuutta. Vaakaa käytettiin kappaleiden punnitsemiseen ilmassa ja vedessä niiden seossuhteiden määrittämiseksi. Tämä kirjoitelma kuvastaa hyvin sitä, miten Galilei yhdisti tieteellisen teorian ja käytännön, toisin kuin useimmat aikalaisensa.<ref name="Galileo.Project.Hydrostatic.Balance"/>

Galilei kehitti harpin kaltaisen laitteen, niin kutsutun Galilein sektorin, jota voitiin käyttää muun muassa tykistössä. Hän kirjoitti sektorille ohjeistuksen ja 1598 palkkasi Marcantonio Mazzolenin valmistamaan niitä. Hänen oppilaansa ostivat sitten sektoreita ohjeineen.<ref name="Galileo.Project.The.Sector"/>

1609 Galileo sai tietää kaukoputken olemassaolosta erään ystävänsä kirjeestä. Pian Galilei valmisti oman kaukoputken tehden jopa linssit itse. Kaukoputki, jolle hän antoi nimen aperspillum, vahvisti 30-kertaisesti. Vaikka Galilei kertoi, ettei se ollut hänen keksintönsä, hän sai palkankorotuksen Venetsian valtiolta korvaukseksi oikeudesta valmistaa niitä.<ref name="History.of.Science.and.Technology.Galileo.Galilei"/> Samana vuonna Galilei jo käytti ensimmäisten joukossa kaukoputkea tähtien, planeettojen ja kuiden tarkkailuun.

Määritettyään Jupiterin kuiden kiertoajat vuonna 1612 Galilei ehdotti, että jos niiden kiertoradat tiedettäisiin tarpeeksi tarkkaan, niitä voisi käyttää universaalina kellona. Se tekisi edelleen mahdolliseksi määrittää pituuspiirin. Galilei työskenteli tämän ongelman parissa ajoittain lopun elämäänsä, mutta käytännön ongelmat olivat suuret. Metodia käytti onnistuneesti ensimmäisen kerran [[Giovanni Domenico Cassini]] 1681 ja myöhemmin monet laajojen maa-alueiden kartoittajat, esimerkiksi [[Lewisin ja Clarkin löytöretki|Lewis ja Clark]]. Merinavigaatiossa, missä herkkiä teleskooppihavaintoja oli vaikea tehdä, pituuspiirin määritys onnistui vasta kannettavan [[kronometri]]n, kuten [[John Harrison]]in laite, keksimisen jälkeen.

Viimeisinä vuosinaan jo täysin sokea Galilei suunnitteli pidäkemekanismia [[heilurikello]]on, mutta ensimmäisen toimivan heilurikellon teki kuitenkin [[Christiaan Huygens]] vasta 1650-luvulla.<ref name="Galileo.Project.Pendulum.Clock"/>

===Se liikkuu sittenkin===
{{pääartikkeli|[[Galileo Galilein tapaus]]}}
[[Tiedosto:Galileo facing the Roman Inquisition.jpg|pienoiskuva|300px|Cristiano Bantin maalaus vuodelta 1857 Galileon inkvisition kohtaamisesta.]]

[[Raamattu|Raamatun]] [[Psalmit|Psalmeissa]] 93:1; 96:10; 104:5, [[Ensimmäinen aikakirja|Ensimmäisessä aikakirjassa]] 16:30 ja [[Saarnaajan kirja]]ssa 1:4,5 on kohtia, joiden voidaan tulkita kertovan lujasta ja pysyvästä Maan paikasta. Galilei oli kuitenkin aurinkokeskisen maailmankuvan kannattaja ja väitti, että se ei ole Raamatun sanaa vastaan. Hän otti [[Augustinus|Augustinuksen]] kannan, jonka mukaan kaikkea ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseessä on runo- ja laulukirja kuten Psalmit. Kirja on kirjoitettu Maan näkökulmasta, joten Aurinko nousee ja laskee eli näyttää liikkuvan taivaalla. Todellisuudessa tämä johtuu Maan pyörimisestä.

Galilei siis oli selvä heliosentrisyyden puolustaja, mutta vallassa ollut katolinen kirkko taas piti kiinni maakeskisyydestä. Vuoteen 1616 mennessä arvostelu oli voimistunut niin, että Galilei meni [[Rooma]]an puolustamaan ajatuksiaan kirkon vallanpitäjille. Kardinaali [[Roberto Bellarmino|Bellarmine]] toimitti hänelle inkvisition käskyn, että hän ei saa puolustaa ajatusta Maan liikkumisesta Auringon ympäri. Määräys ei estänyt Galileita, joka pysyi monta vuotta kiistan ulkopuolella. Hän palasi aiheen pariin, kun kardinaali Barberinista tuli vuonna 1623 paavi [[Urbanus VIII]]. Barberini oli Galilein ystävä ja ihailija, ja hän oli myös vastustanut Galilein vuoden 1616 tuomiota. Galileon kirja ''[[Dialogo dei due massimi sistemi del mondo]]'' (’Dialogi kahdesta pääasiallisesta maailmanjärjestelmästä’) ilmestyi 1632. Sillä oli nimellinen inkvisition ja paavin hyväksyntä.

Paavi Urbanus VIII pyysi henkilökohtaisesti, että Galilei esittäisi argumentteja sekä heliosentrismin puolesta että sitä vastaan mutta varoisi sen puolustamista. Lisäksi hän pyysi, että hänen mielipiteensä lisättäisiin kirjaan. Galilei täytti jälkimmäisen toiveen osittain. Joko tahattomasti tai tarkoituksella hän kirjoitti tekstin niin, että dialogissa geosentrisyyttä puolustanut Simplicius sortui usein virheisiin ja päätyi välistä näyttämään tyhmyriltä. Tämä sai kirjan vaikuttamaan hyökkäykseltä aristoteelista näkemystä vastaan. Lisäksi Galilei pani paavin sanat Simpliciuksen suuhun. Monet historioitsijat pitävät Galilein tekoa tahattomana. Joka tapauksessa paavi ei suhtautunut julkiseen ivaan tai selvään puolueellisuuteen kevyesti. Galilei oli loukannut yhtä suurimmista suojelijoistaan, ja hänet kutsuttiin Roomaan selvittämään toimiaan.{{lähde}}

Dialogin vuoksi Galilei oli menettänyt monia puolustajiaan Roomassa, ja hänet määrättiin 1633 oikeudenkäyntiin [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]] epäiltynä.{{lähde}} Inkvisition tuomio koostui kolmesta pääkohdasta.

* Galilein tuli kieltää heliosentrisyys, joka tuomittiin muodollisesti ”harhaoppiseksi”.
* Galilei määrättiin vangittavaksi, mutta myöhemmin rangaistus muutettiin kotiarestiksi.
* Dialogi asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon ”[[Index Librorum Prohibitorum|Index 1634]]”.<ref name="A.Historical.Memoir.of.Science.Faith.and.Love"/>

Lisäksi kiellettiin kaikkien Galilein töiden, myös tulevien, julkaiseminen. Tätä ei kuitenkaan julistettu oikeudenkäynnissä eikä valvottu.

Tarinan mukaan Galilei mutisi noustessaan polviltaan ”[[Eppur si muove]]” eli ”se liikkuu sittenkin”.<ref name="Wilson"/> Todennäköisesti tämä tarina ei kuitenkaan pidä paikkaansa.<ref name="sobel293">Sobel: luku 25 (s. 293)</ref> Galilei oli lyhyen aikaa arestissa [[Siena]]n arkkipiispa Ascanio Piccolominin luona, mutta joulukuussa 1633 hän sai luvan vetäytyä huvilalleen [[Arcetri]]in lähelle Firenzeä, missä hän vietti lopun elämäänsä. Hän omisti aikansa yhdelle suurimmista töistään ''Discorsi e Dimostrazioni Matematiche, intorno a due nuoue scienze'' (suomeksi' Kaksi uutta tiedettä'). [[Sir Isaac Newton]] ja [[Albert Einstein]] arvostivat tätä teosta, jonka perusteella Galileoa on kutsuttu modernin fysiikan isäksi.

Galilei haudattiin uudelleen [[Basilica di Santa Croce|Santa Crocen]] [[Basilika (kirkko)|basilika]]n pyhään maahan 1737.{{lähde}} Hänen arvonsa palautettiin muodollisesti 1741, kun paavi [[Benedictus XIV]] salli Galileon kaikkien tieteellisten töiden julkaisun.{{lähde}} Osia niistä oli julkaistu jo 1718 sensuroituna. Vuonna 1758 heliosentrismin yleinen kielto poistettiin kirkon sensuurilistalta ja 1822 Dialogi ''Dialogo dei due massimi sistemi del mondo'' poistettiin [[kiellettyjen kirjojen luettelo]]sta. 31. lokakuuta 1992 paavi [[Johannes Paavali II]] ilmaisi pahoittelunsa siitä, kuinka Galileita oli kohdeltu ja myönsi Galilein olleen oikeassa.<ref name="After.350.Years.Vatican.Says.Galileo.Was.Right"/> Galilei rehabilitoitiin 13 vuotta istuneen tutkintakomission suosituksesta.<ref name="MMM1994"/>

Nykyaikaisen tieteen käsityksen mukaan Galilein näkemykset aurinkokeskisyydestä eivät olleet olennaisen edistyksellisiä. Galilein esittämä malli ei ollut Tykon samanaikaista, kilpailevaa teoriaa tarkempi. Tähtien parallaksi, ensimmäinen Aurinkokunnan ulkopuolinen todiste Maan liikkumisesta, keksittiin vasta 1838. 

Galilei kuitenkin esitti Maan kaksoisliikkeen eli sen, että [[Maa]] kiertää itsensä ympäri ja liikkuu [[Aurinko|Auringon]] ympäri eikä päinvastoin.<ref name="MMM1994"/> Hän romutti siten perinteisen näkemyksen ihmisen erikoisasemasta maailmankaikkeudessa. Nykyisin tiedetään, ettei Maa sen enempää kuin Aurinko tai [[Linnunrata|Linnunradan]] keskuskaan ole [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeuden]] keskus.

==Legendat ja tarinat==
Galilein elämästä kerrotaan monia tarinoita, joiden todenperäisyys lienee kyseenalainen. Galilei tuskin pudotteli esineitä [[Pisa]]n kaltevasta tornista,<ref name="Physics.World.Legend.of.the.Leaning.Tower"/> eikä hän varmaankaan mumissut ”Se pyörii sittenkin” (''Eppur si muove'', oikeammin ”Se liikkuu sittenkin”) [[inkvisitio]]tuomioistuimessa.<ref name="sobel293">Sobel: luku 25 (s. 293)</ref> Vaikka Galilein yhteenotto inkvisitiotuomioistuimen kanssa onkin tieteenhistoriallisesti erittäin merkittävä, sen dramaattisuutta on tavattu suuresti liioitella. Esimerkiksi maalauksissa usein esitetään Galilein oikeudenkäynnissä olleen läsnä suuri joukko ihmisiä, vaikka tosiasiassa paikalla oli vain muutamia.<ref>Sobel: luku 22 (s. 258)</ref>

==Galilein kirjoitukset==
[[Tiedosto:Galileo Galilei01.jpg|upright|pienoiskuva|Galileon patsas [[Uffizi|Uffizi palatsin]] ulkopuolella Firenzessä.]]
Puutteellinen luettelo Galilein kirjoituksista.
* ''[[Sidereus Nuncius]]'' (1610 [[Venetsia]], [[latina]]ksi)
* ''[[Kirje Suurherttuatar Christinalle]]'' (1615)
* ''[[Il Saggiatore]]'' (1623, [[italian kieli|italiaksi]])
* ''[[Dialogo dei due massimi sistemi del mondo]]'' (1632, italiaksi)
* ''[[Discorsi e Dimostrazioni Matematiche, intorno a due nuoue scienze]]'' (1638, italiaksi)

==Galilein mukaan nimettyjä kohteita tai asioita==
* [[Galilein kuut]] [[Jupiter]]issa
* [[Galileo (satelliittipaikannusjärjestelmä)|Galileo]]-paikannusjärjestelmä
* [[Galileo (luotain)|Galileo]]-[[avaruusluotain]] – lähetettiin tutkimaan Jupiteria ja sen suurimpia kuita
* Galilei-kraatteri [[Kuu]]ssa
* Galilei-kraatteri [[Mars]]issa
* [[697 Galilea]] -[[asteroidi]]
* [[Gal (yksikkö)|Gal tai galileo]] – kiihtyvyyden yksikkö
* [[Galilein luku]] (virtauksessa)
* [[Galileo Galilein lentoasema]] Pisassa, Italiassa
* Galileo-alue [[Ganymedes]]illä

==Galileo Galilei kulttuurissa==
*[[Galileo Galilein elämä]], (Leben des Galilei, [[Bertolt Brecht]]in näytelmä, 1943)
* ''Lamp at Midnight'', televisionäytelmä, [[Barrie Stavis]], [[NBC]], 1966
* ''[[Galileo Galilei (ooppera)|Galileo Galilei]]'', ooppera, [[Philip Glass]], [[Mary Zimmerman]] ja [[Arnold Weinstein]], 2002
* Galileo Galilein elämäkertaa käsiteltiin [[Dan Brown]]in kirjassa [[Enkelit ja demonit]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Tarina Galileista ja kaukoputkesta | Selite = Teoksessa Sidereus Nuncius | Vuosi = 1999 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | ISBN = 951-9269-95-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sobel, Dava | Nimeke=Galileon tytär: Tiedettä, uskoa, rakkautta | Selite=(Galileo’s daughter: A historical memoir of science, faith, and love, 2000) | Suomentaja= Juhani Lindholm | Julkaisupaikka = Helsingissä | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2000 | ISBN = 951-1-16779-0}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet=
*<ref name="Encyclopædia.Britannica.Galileo">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo | Tekijä = Helden, Albert Van | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Galileo-Galilei | Ajankohta = 11.2.2019 | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu =15.3.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Galilei.Hero.History">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo Galilei (1564–1642) | Osoite = https://web.archive.org/web/20070419190710/http://www.imahero.com/herohistory/galileo_herohistory.htm | Julkaisu = Hero History | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.Galileo.s.Early.Life">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo's Early Life | Tekijä = Helden, Al Van | Osoite = http://galileo.rice.edu/bio/narrative_1.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="Wilson">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo and the Rise of Mechanism | Tekijä = Wilson, Fred L. | Osoite = https://web.archive.org/web/20070617145754/http://www.rit.edu/~flwstv/galileo.html | Ajankohta = | Julkaisu = Rochester Institute of Technology | Viitattu = 15.3.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="Fowler.Life.of.Galileo">{{Verkkoviite | Nimeke = Life of Galileo | Tekijä = Fowler, Michael | Osoite = http://galileoandeinstein.physics.virginia.edu/lectures/gal_life.htm | Julkaisija = The University of Virginia| Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="University.of.Padua.Galileo">{{Verkkoviite | Nimeke = History | Osoite = https://web.archive.org/web/20080311070353/http://www.unipd.it/en/university/history.htm | Selite = 4. kappale| Ajankohta = 25.1.2005| Julkaisija = University of Padua | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="BBC.History.Galileo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/galilei_galileo.shtml | Nimeke = BBC – History – Galileo Galilei (1564–1642) | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = BBC – History | Viitattu = 15.3.2018 }}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.Marina.Gamba">{{Verkkoviite | Nimeke = Marina Gamba | Tekijä = Helden, Al Van | Osoite = http://galileo.rice.edu/fam/marina.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.s.Letters on.Sunspots">{{Verkkoviite | Tekijä = Charbonneau, Paul | Nimeke = Galileo's Letters on Sunspots | Osoite = https://web.archive.org/web/20090306191912/http://www.hao.ucar.edu:80/Public/education/bios/3letters.html | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = High Altitude Observatory | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="The.British.Library.Sunspot.Letters">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bl.uk/collection-items/galileos-sunspot-letters | Nimeke = Galileo's sunspot letters | Julkaisu = The British Library | Viitattu = 15.3.2018}}</ref>
*<ref name="Catholic.Encyclopedia.St.Robert.Francis">{{Verkkoviite | Tekijä = Smith, Sydney F. | Nimeke = St. Robert Francis Romulus Bellarmine | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/02411d.htm | Julkaisu = Catholic Encyclopedia | Viitattu = 15.3.2018  {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.Galileo.and.the.Inquisition">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo and the Inquisition | Tekijä = Helden, Al Van | Osoite = http://galileo.rice.edu/bio/narrative_7.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Stanford.Encyclopedia.Galileo.Galilei">{{Verkkoviite | Tekijä = Machamer, Peter | Nimeke = Galileo Galilei | Osoite = http://plato.stanford.edu/entries/galileo/ | Ajankohta = 4.3.2005 | Julkaisu = Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Galilei.Il.Saggiatore">{{Kirjaviite | Tekijä = Galileo Galilei | Nimeke = Il Saggiatore | Vuosi = 1623}}</ref>
*<ref name="College.Optometrists">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo's Opere | Osoite = https://www.college-optometrists.org/the-college/museum/museum-collections/historical-books-collection/galileo-s-opere.html | Julkaisija = The College of Optometrists | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Demonstrates.Telescope">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stevenlberg.info/today/276 | Nimeke = August 25: Galileo Demonstrates Telescope | Tekijä = Berg, Steven L. | Ajankohta =  25.8.2012 | Julkaisu = Today in History | Viitattu = 13.2.2019 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Solar.System.Exploration.Overview.Galileo">{{Verkkoviite | Nimeke = Overview – Galileo | Tekijä = Shekhtman, Lonnie & Thompson, Jay | Osoite = https://solarsystem.nasa.gov/missions/galileo/overview/ | Ajankohta = 15.8.2018 | Julkaisu = Solar System Exploration: NASA Science | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Technology.Through.Time.Issue.Galileo">{{Verkkoviite | Nimeke = Technology Through Time Issue #31: Galileo Galilei | Osoite = https://sunearthday.nasa.gov/2006/locations/galileo.php | Julkaisija = NASA | Viitattu = 13.2.2019 {{en}}}}</ref>
*<ref name="High.Altitude.Observatory">{{Verkkoviite | Nimeke = Galileo's Drawings  and Writings | Osoite = https://www2.hao.ucar.edu/Education/FamousSolarPhysicists/galileo-drawings-writings | Julkaisija = The High Altitude Observatory | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="American.Astronomical.Society.Galileo.s.Observations.of.Neptune">{{Lehtiviite | www = http://adsabs.harvard.edu/abs/2001DDA....32.1201S | Otsikko = Galileo's Observations of Neptune | Tekijä = Standish, E. M. | Julkaisu = American Astronomical Society | Vuosikerta = 33 | Vuosi = 11/2001 | Numero =  | Sivut = 1197 | Julkaisija =  | Bibcode = 2001DDA....32.1201S | Viitattu = 13.2.2019}}</ref>
*<ref name="University.of.Cambridge.The.Telescope">{{Verkkoviite | Nimeke = The Telescope | Tekijä = Kusukawa, Sachiko | Osoite = http://www.hps.cam.ac.uk/starry/galtele.html | Julkaisija = University of Cambridge | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.The.Pump">{{Verkkoviite | Tekijä = Helden, Albert Van | Nimeke = The Pump | Osoite = http://galileo.rice.edu/sci/instruments/pump.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 | Kieli ={{ en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.Hydrostatic.Balance">{{Verkkoviite | Tekijä = Helden, Albert Van | Nimeke = Hydrostatic Balance | Osoite = http://galileo.rice.edu/sci/instruments/balance.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 {{ en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.The.Sector">{{Verkkoviite | Tekijä = Helden, Albert Van | Nimeke = The Sector | Osoite = http://galileo.rice.edu/sci/instruments/sector.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 {{ en}}}}</ref>
*<ref name="History.of.Science.and.Technology.Galileo.Galilei">{{Verkkoviite | Nimeke = History of Science and Technology: Galileo Galilei (1564–1642) | Osoite = http://www.saburchill.com/HOS/astronomy/014.html | Julkaisija = The Open Door Web Site | Viitattu = 15.3.2018 {{en}}}}</ref>
*<ref name="Galileo.Project.Pendulum.Clock">{{Verkkoviite | Tekijä = Helden, Albert Van | Nimeke = Pendulum Clock | Osoite = http://galileo.rice.edu/sci/instruments/pendulum.html | Ajankohta = 1995 | Julkaisija = The Galileo Project | Viitattu = 15.3.2018 {{ en}}}}</ref>
*<ref name="A.Historical.Memoir.of.Science.Faith.and.Love">{{Verkkoviite | Nimeke = Dava Sobel Galileo's Daughter: A Historical Memoir of Science, Faith, and Love | Osoite = http://mcgoodwin.net/pages/otherbooks/ds_galileodaughter.html | Tekijä = McGoodwin, Michael | Ajankohta = 18.2.2006 | Julkaisija = Michael and Rebecca McGoodwin Family Website | Viitattu = 19.2.2019 {{en}}}}</ref>
*<ref name="After.350.Years.Vatican.Says.Galileo.Was.Right">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1992/10/31/world/after-350-years-vatican-says-galileo-was-right-it-moves.html | Nimeke = After 350 Years, Vatican Says Galileo Was Right: It Moves | Julkaisu = The New York Times | Tekijä = Cowell, Alan | Ajankohta = 31.10.1992 | Viitattu = 21.11.2017}}</ref>
*<ref name="MMM1994">{{Kirjaviite |Nimeke = Mitä Missä Milloin | Vuosi = 1993 | Sivu = 27 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | ISBN = 951-1-12765-9}}</ref>
*<ref name="Physics.World.Legend.of.the.Leaning.Tower">{{Verkkoviite | Tekijä = Crease, Robert P | Nimeke = The legend of the leaning tower | Osoite = https://physicsworld.com/a/the-legend-of-the-leaning-tower/ | Ajankohta = 4.2.2003 | Julkaisija = Physics World | Viitattu = 13.2.2019 {{en}}}}</ref>
}}

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karttunen, Hannu | Nimeke= Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ursa | Vuosi=2003 | Sivut= 429–430| Selite="Galileo Galilei (1564–1642)"| ISBN= 978-952-5329-26-1}}

==Aiheesta muualla==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/09/kopernikaaninen-vallankumous-alkaa | Nimeke = Kopernikaaninen vallankumous alkaa | Julkaisu = Yle Oppiminen | Viitattu = 13.2.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://phys.org/news/2015-09-moons-jupiter.html | Nimeke = The moons of Jupiter | Tekijä = Williams, Matt | Ajankohta = 15.9.2015 | Julkaisu = Universe Today | Viitattu = 13.2.2019 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://brunelleschi.imss.fi.it/museum/esim.asp?c=300251 | Nimeke = Galileo Galilei, 1564–1642 | Selite = Firenzen Tieteen historian instituutin ja museon sivuilla| Julkaisu = Multimedia Catalogue - Biographies | Viitattu = 13.2.2019 {{Monta kieltä|en|it}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/history/Biographies/Galileo.html | Nimeke = Galileo Galilei | Tekijä = O'Connor, John Joseph | Ajankohta = marraskuu 2002 | Julkaisu = University of St Andrews, Scotland | Viitattu = 13.2.2019 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5921877 | Nimeke = Galileo Galilein kadonneet sormet löytyivät | Ajankohta = 21.11.2009 | Julkaisu = Yle Uutieset | Viitattu = 13.2.2019 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://lib.ugent.be/fulltxt/RUG01/000/518/869/RUG01-000518869_2010_0001_AC.pdf | Nimeke = Galileo, the Telescope, and the Science of Optics in the Sixteenth Century | Tekijä = Dupré, Sven | Ajankohta = 2002 | Viitattu = 11.7.2018}} {{en}} 
{{Commonscat-rivi|Galileo Galilei}}
{{Renessanssifilosofia}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Galilei, Galileo}}
[[Luokka:Galileo Galilei|*]]
[[Luokka:Vuonna 1564 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1642 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]