Lähdekoodi sivulle Eksokuu

[[Tiedosto:PIA17998-NASA-FirstExomoonCandidate-Or-StarPlanet-20140410.jpg|thumb|300px|Taiteilijan näkemys MOA-2011-BLG-262 – järjestelmästä. Mahdollinen ehdokas eksoplaneetasta, jolla olisi kuu.]]
'''Eksokuu''' on aurinkokunnan ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen luonnollinen satelliitti, joka kiertää jotain muuta ekstrasolaarista taivaankappaletta. Yhtään varmistettua tapausta eksokuusta ei ole toistaiseksi löydetty.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry | Nimeke =Eksoplaneetat | Julkaisu =Ursa | Selite =Kohta: " Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta vielä yhtään eksokuuta." | Osoite =https://www.ursa.fi/tahtitieteesta/tietoa-tahtitieteesta/eksoplaneetat.html | Viitattu =10.1.2016}}</ref> 

Kuiden tutkimuksista aurinkokunnassa on päätelty eksokuidenkin olevan yleisiä muissa [[Planeettakunta|planeettakunnissa]]. Valtaosa havaituista eksoplaneetoista on jättiläisplaneettoja ja Aurinkokunnassa olevilla jättiläisplaneetoilla on runsaasti kuita (Katso [[Jupiterin kuut]], [[Saturnuksen kuut]], [[Uranuksen kuut]] ja [[Saturnuksen kuut]]). Tämän perusteella vaikuttaa järkeenkäyvältä otaksua, että eksokuut ovat yhtä yleisiä. 

Perinteisesti kuiden ymmärretään kiertävän planeettaa, mutta [[Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni|IAU:n]] 2022 eksoplaneetta suosituksen<ref name="IAU">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iau.org/science/scientific_bodies/commissions/F2/info/documents/|nimeke=Official Working Definition of an Exoplanet:|tekijä=Commission F2 Exoplanets and the Solar System|julkaisu=.iau.org|ajankohta=2022|julkaisija=Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU)|arkisto=https://web.archive.org/web/20220703184850/https://www.iau.org/science/scientific_bodies/commissions/F2/info/documents/|arkistoitu=3.7.2022|selite=IAU:n työryhmän suositus planeetan määrittelyyn. Tätä voi käyttää apuvälineenä eksoplaneetan määrittelyssä virallisen määritelmän ohella.|viitattu=21.11.2022|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Etangs, A. Lecavelier des & Lissauerb, Jack J.|Otsikko=The IAU Working Definition of an Exoplanet|Julkaisu=New Astronomy Reviews|Ajankohta=2022,|Vuosikerta=94|Numero=101641|Julkaisija=Elsevier|Doi=10.1016/j.newar.2022.101641|Issn=1387-6473|www=https://arxiv.org/pdf/2203.09520.pdf|www-teksti=Tutkimus verkossa|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=21.11.2022|Kieli={{en}}}}</ref> mukaan [[Ruskea kääpiö|ruskea kääpiö]] ja [[Ruskea alikääpiö|ruskea alikääpiö]] eivät ole planeettoja. Kuitenkin näillä taivaankappaleilla on kuita, joten eksokuun ei tarvitse kiertää planeettaa.

Vuonna 2014 on ehkä voitu alustavasti löytää eksokuun kaltainen taivaankappale.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä =Janne Luotola | Otsikko =Ensimmäinen eksokuu löydetty – vapaana leijuvan planeetan radalta | Julkaisu =Tekniikka&Talous| Ajankohta =11.4.2014 | Julkaisija =Tekniikka&Talous| | www =http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/avaruus/2014-04-11/Ensimm%C3%A4inen-eksokuu-l%C3%B6ydetty-%E2%80%93-vapaana-leijuvan-planeetan-radalta-3319000.html| Viitattu =10.1.2016}}</ref><ref>{{Lehtiviite| Tekijä =D. P. Bennett, V. Batista, I. A. Bond, C. S. Bennett ja moni muu | Otsikko =MOA-2011-BLG-262Lb: A Sub-Earth-Mass Moon Orbiting aGas Giant Primary or a High Velocity Planetary System in the Galactic Bulge | Julkaisu =The Astrophysical Journal| Ajankohta =7.4.2014 | Vuosikerta =785 | Numero =2| Sivut =155 | Julkaisija =The Astrophysical Journal| Doi =10.1088/0004-637X/785/2/155 |www =http://stacks.iop.org/0004-637X/785/i=2/a=155| www-teksti =Tutkimus | Viitattu =10.1.2016| Kieli = {{en}} }}</ref> Ongelmana eksokuilla on toisinaan vuorovesivoimista johtuva ylikuumeneminen, joka kuiden elinkelpoisuuden kannalta tarkasteltuna vähentää elämän syntymistä.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä =Mikko Suominen | Otsikko =Eksokuiden elämän on vaikea saada magneettista suojaa | Julkaisu =Tähdet ja avaruus| Ajankohta =11.09.2013 | www =https://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/eksokuiden-elaman-on-vaikea-saada-magneettista-suojaa.html| Viitattu =10.1.2016}}</ref><ref>{{Lehtiviite| Tekijä =René Heller ja Jorge I. Zuluaga | Otsikko =Magnetic Shielding of Exomoons Beyond the Circumplanetary Habitable Edge | Julkaisu =The Astrophysical Journal Letters| Ajankohta =7.10.2013 | Vuosikerta =776 | Numero =2| Sivut =L33 | Julkaisija =The Astrophysical Journal Letters| Doi =10.1088/2041-8205/776/2/L33 |www = http://stacks.iop.org/2041-8205/776/i=2/a=L33 | www-teksti =Tutkimus | Viitattu =10.1.2016| Kieli ={{en}} }}</ref> Myös vuonna 2015 on havaittu mahdollinen ehdokas eksokuuksi.<ref>{{Lehtiviite| Otsikko =Saturnuksen renkaat ovat kääpiöitä näihin renkaisiin verrattuna | Julkaisu =Tiede-lehti| Ajankohta =28.1.2015 |www =http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/saturnuksen_renkaat_kaapioita_naihin_renkaisiin_verrattuna| Viitattu =10.1.2016}}</ref><ref>{{Lehtiviite| Tekijä =Luotola, Janne| Otsikko =Kirjava yllätys nuorelta tähdeltä - Jättiläismäistä eksoplaneettaa kiertää 37 rengasta ja maapallon kokoinen kuu | Julkaisu =Tekniikka&Talous| Ajankohta =28.1.2015 |www =http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2015-01-28/Kirjava-yll%C3%A4tys-nuorelta-t%C3%A4hdelt%C3%A4---J%C3%A4ttil%C3%A4ism%C3%A4ist%C3%A4-eksoplaneettaa-kiert%C3%A4%C3%A4-37-rengasta-ja-maapallon-kokoinen-kuu-3258519.html| Viitattu =10.1.2016}}</ref> Kuitenkin ne vaativat lisätutkimuksia, koska eksokuiden löytäminen perinteisillä eksoplaneettojen etsintämenetelmillä on hyvin vaikeaa, koska kuut ovat kooltaan ja massaltaan pieniä.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä =Suominen, Mikko| Otsikko =Uusi havaintomenetelmä voi paljastaa ensimmäiset eksokuut | Julkaisu =Tähdet ja avaruus,| Ajankohta =13.08.2014| www =https://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/uusi-havaintomenetelma-voi-paljastaa-ensimmaiset-eksokuut.html| Viitattu =10.1.2016}}</ref> 

{{sitaatti|1. Tähtiä, ruskeita kääpiöitä tai tähtien jäänteitä kiertävät taivaankappaleet, joiden todellinen massa on alle deuteriumin ydinfuusion rajamassan — (tällä hetkellä lasketaan olevan 13 Jupiterin massaa taivaankappaleille, joilla on auringon [[Tähden metallipitoisuus|metallipitoisuus]]) — ja joiden massasuhde keskuskappaleeseen on [[Lagrangen piste#Lagrangen pisteiden laskennasta ja vakaudesta|L4/L5-epävakauden]] alapuolella (M/M<sub>keskus</sub>< 2/(25+<math>\sqrt {621}</math>) ≈ 1/25), ovat ”planeettoja”, riippumatta siitä, miten ne muodostuivat. Planeetaksi katsottavan [[Eksosolaarinen kappale|eksosolaarisen]] taivaankappaleen vähimmäismassan ja -koon pitäisi olla sama kuin aurinkokunnassamme käytetty.
2. Tähteä pienemmät kappaleet, joiden tosiasiallinen massa on yli sen massarajan, joka vaaditaan deuteriumin ydinfuusioon, ovat ”ruskeita kääpiöitä” riippumatta tavasta, jolla ne ovat muodostuneet tai missä ne sijaitsevat.<br>
3. Nuorissa tähtijoukoissa vapaasti liikkuvat kappaleet, joiden massat ovat deuteriumin ydinfuusioon vaadittavan massarajan alapuolella, eivät ole ”planeettoja”. Ne ovat sen sijaan ruskeita alikääpiöitä (tai millä tahansa muulla nimityksellä, joka on asianmukaisin).|<ref name="IAU" />}}

== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}

[[Luokka:Eksoplaneettatutkimus]]