Lähdekoodi sivulle Cesium

{{Lupaava}}
{{Alkuaine|nimi=Cesium
|tunnus=Cs
|edellinen=[[Ksenon]]
|seuraava=[[Barium]]
|edellinen-tunnus=[[Rubidium|Rb]]
|seuraava-tunnus=[[Frankium|Fr]]
|sijaintikuva=[[Kuva:Cs-TableImage.svg|250px]]
|järjestysluku=55
|luokka=[[Metalli]]
|lohko=s
|ryhmä=1, [[alkalimetalli]]
|jakso=6
|tiheys=1,930
|kovuus=0,2
|väri=Hopeisen keltainen
|löytövuosi=1860
|löytäjä=[[Gustav Kirchhoff]] ja [[Robert Bunsen]]
|atomipaino=132,90545196(6)<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 88 | Numero = 3 | Sivut = 272–274 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Meija, Juris et al. | Ajankohta = 2016 | www = https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/pac.2016.88.issue-3/pac-2015-0305/pac-2015-0305.xml | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|atomisäde=260 (298)<ref name="periodictable">{{Verkkoviite | Osoite = http://periodictable.com/Elements/055/data.html | Nimeke =Technical data for Cesium | Julkaisija = periodictable.com | Viitattu =6.7.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
|kovalenttisäde=225<ref name="periodictable" />
|van-der-waalsin-säde=
|orbitaalirakenne=<nowiki>[</nowiki>[[Ksenon|Xe]]<nowiki>]</nowiki> 6s<sup>1</sup>
|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 18, 18, 8, 1
|hapetusluvut=+I
|kiderakenne=Tilakeskeinen kuutiollinen<ref name="chemicool">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chemicool.com/elements/cesium.html | Nimeke = Cesium Element Facts | Julkaisija = chemicool.com | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|olomuoto=Kiinteä
|sulamispiste-kelvin=301,59<ref name="periodictable" />
|sulamispiste-celsius=28,44
|kiehumispiste-kelvin=944<ref name="periodictable" />
|kiehumispiste-celsius=671
|moolitilavuus=70,73<ref name="periodictable" />
|höyrystymislämpö=67,740<ref name="chemicool" />
|sulamislämpö=2,09<ref name="periodictable" />
|höyrynpaine=
|höyrynpaine-lämpötila=
|äänen-nopeus=
|äänen-nopeus-lämpötila=
|elektronegatiivisuus=0,79<ref name="periodictable" />
|ominaislämpökapasiteetti=(25 °C) 242<ref name="chemicool" />
|sähkönjohtavuus=(20 °C) 5,3 &middot; 10<sup>6</sup><ref name="chemicool" />
|lämmönjohtavuus=(300 K) 35,9<ref name="chemicool" />
|CAS-numero=7440-46-2
}}

[[Kuva:Cesium.jpg|thumb|Osittain sulanutta cesiumia lasiampullissa.|alt=]]
[[Tiedosto:Pollucite(CesiumMineral)USGOV.jpg|thumb|[[Pollusiitti]] on yksi cesiumin tärkeimmistä lähteistä.|alt=]]

'''Cesium''', lausutaan [keesium]<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|cesium}}</ref>, on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Cs''' ({{k-la|caesium}}) ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 55. Se on pehmeä hopeanhohtoinen [[alkalimetalli]], joka [[hapettuminen|hapettuu]] nopeasti joutuessaan tekemisiin [[ilma]]n kanssa. Metallinen cesium reagoi kiivaasti monien aineiden, kuten [[happi|hapen]] ja [[vesi|veden]] kanssa. Cesium sulaa jo ihon lämmöllä (sulamispiste 28,44 [[Celsiusaste|°C]]).

Cesiumin löysivät [[Robert Bunsen]] ja [[Gustav Kirchhoff]] vuonna 1860 [[spektroskopia]]a hyväksikäyttäen. Cesiumia käytetään muun muassa [[atomikello]]issa, [[öljyteollisuus|öljyteollisuudessa]] sekä [[lääketiede|lääketieteessä]]. Metallinen cesium on erittäin vahva [[pelkistin]].

== Ominaisuudet ==
=== Fysikaaliset ominaisuudet ===
Cesiumin [[tiheys]] on 1,93 [[gramma|g]]/[[neliösenttimetri|cm<sup>3</sup>]] ja sen [[sulamispiste]] on 301,59 [[kelvin|K]] (28,44 [[celsiusaste|°C]]), joten suljetussa ampullissa cesium on huoneenlämmössä [[kiinteä]]ä, mutta kädellä lämmitettäessä metalli sulaa. Cesiumin [[kiehumispiste]] on kohtalaisen alhainen, 944 K (671 °C). Cesiumin pieni tiheys, kiehumis- ja sulamispiste johtuvat siitä, että sillä on taipumus antaa [[valenssielektroni]] pois. Tämä johtaa myös mataliin [[Sulamislämpö|sulamis-]] ja [[höyrystymislämpö]]ihin. Toisaalta cesiumilla on suuri [[Atomisäde|atomi-]] ja [[ionisäde]]. Cesium on erittäin taipuisaa ja vahamaista. Se on hopeisen kultainen metalli. Cesiumin [[kiderakenne]] on tilakeskeinen kuutio. Cesium on hyvä [[Sähköjohto|johdin]].<ref name="periodictable" /><ref name="chemicool" /><ref name="infoplease.com">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.infoplease.com/ce6/sci/A0811167.html | Nimeke = Cesium | Julkaisija = infoplease.com | Viitattu =6.7.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="G&E74" />

=== Kemialliset ominaisuudet ===
Kuten muut [[alkalimetalli]]t, cesium vapauttaa [[vety]]ä reagoidessaan [[vesi|veden]] kanssa. Muodostunut kaasu on syttymisherkkää ja reaktion yhteydessä kohonnut lämpötila voi [[happi|hapen]] läsnä ollessa aiheuttaa [[vetyräjähdys|vetyräjähdyksen]]. Reagoidessaan veden kanssa cesium muodostaa erittäin emäksistä [[cesiumhydroksidi]]a. Cesium voi reagoida jo [[jää]]n kanssa –116 °C:n lämpötilassa. Cesium on muutenkin erittäin reaktiivista. Cesium on varastoitava mineraaliöljyssä, [[petroli]]ssa tai [[tyhjiö]]ssä, jotta se ei reagoisi ilman veden tai hapen kanssa. Cesium reagoi myös voimakkaasti [[happo]]jen, [[Rikki|rikin]] ja [[fosfori]]n kanssa. Lisäksi cesium reagoi [[Happo#Br.C3.B8nsted–Lowryn_happo|Brønsted–Lowryn happojen]] kanssa, kuten [[Alkoholit|alkoholien]] sekä kaasumaisen [[ammoniakki|ammoniakin]].<ref name="chemicool" /><ref name="www.chemistryexplained">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chemistryexplained.com/elements/A-C/Cesium.html | Nimeke = Cesium | Julkaisija = chemistryexplained.com | Viitattu =6.7.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="webelements">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.webelements.com/caesium/ | Nimeke =Caesium: the essentials | Julkaisija = webelements.com | Viitattu =6.7.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="G&E76">Greenwood & Earnshaw s. 76</ref>

Cesium on erittäin [[elektronegatiivisuus|elektropositiivista]] (Paulingin asteikolla 0,7), joten se on luonnollisesti ionisessa Cs<sup>+</sup> muodossa. Teoriassa on mahdollista, että cesium olisi myös Cs<sup>3+</sup> muodossa, mutta tähän ei ole koskaan pystytty. Cesium on erittäin vahva pelkistin.<ref name="webelements" /><ref name="G&E76" /><ref name="G&E83">Greenwood & Earnshaw s. 83</ref>

Cesiumionit (Cs<sup>+</sup>) eivät sellaisenaan ole kovin myrkyllisiä ([[LD50|LD<sub>50</sub>]] = 1 g/kg). Cesium ei ole vaarallista ihmisille, muille eläimille tai kasveille. Cesiumin imeytymistä elimistöön voi ehkäistä syömällä [[kalium]]ia. Cesium poistuu nopeasti ihmisen elimistöstä.<ref name="www.chemistryexplained" /><ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/55.html | Nimeke = Taivaansinen laskeuma voi tappaa | Tekijä = Marko Hamilo | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150929060630/http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/55.html | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.7.2006 | Viitattu = 6.7.2011}}</ref>

=== Cesiumin yhdisteitä ===
Cesium on erittäin reaktiivista. Cesium reagoi [[halogeeni]]en kanssa muodostaen [[cesiumfluoridi]]a, [[Cesiumkloridi|-kloridia]], [[Cesiumjodidi|-jodidia]] ja [[Cesiumbromidi|-bromidia]]. Cesium muodostaa CsX muotoisia halogeeniyhdisteitä, vaikka esimerkiksi CsF<sub>2</sub> on negatiivinen [[entalpia]] (–125 kJ/mol). Cesium muodostaa myös sulfaatteja, karbonaatteja, nitraatteja ja syanideja.<ref name="infoplease.com" /><ref name="G&E83" />

Reagoidessaan hapen kanssa on mahdollista muodostaa monia erilaisia cesiumin [[oksidi|oksideja]]. Tyypillisesti cesium muodostaa CsO<sub>2</sub>, mutta mahdollisia ovat myös Cs<sub>7</sub>O, CsO<sub>3</sub>, Cs<sub>2</sub>O, Cs<sub>2</sub>O<sub>2</sub>. Eri oksideja saadaan muodostettua olosuhteita muokkaamalla.<ref>Greenwood & Earnshaw s. 84</ref>

Cesium voi muodostaa [[Furaani|tetrafuraaneja]], [[etyleeniglykoli]][[Dimetyylieetteri|dimetyylieettereitä]] sekä muita polyeettereitä. Näitä voidaan käyttää voimakkaina pelkistiminä, kun proottinen liuos voisi aiheuttaa [[Substituutio (kemia)|nukleofiilisen substituutio]]- tai [[eliminaatioreaktio]]n.<ref name="G&E79">Greenwood & Earnshaw s. 79</ref> Muiden alkalimetallien tavoin myös yksinkertaisen alkyyli- ja aryliryhmän sisältävät yhdisteet ovat mahdollisia ja ne ovat erittäin vahvoja alkylointireagensseja.<ref name ="kirk-othmer">William Ferguson & Dena Gorrie :''Cesium and Cesium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2001 [http://onlinelibrary.wiley.com.libproxy.aalto.fi/doi/10.1002/0471238961.0305190902211820.a01.pub3/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 9.7.2011</ref>

[[Koordinaatiosidos]]ten pysyvyys pienenee, kun alkalimetalliryhmässä mennään alaspäin, joten cesiumin [[Kompleksi (kemia)|kompleksiyhdisteet]] ovat heikoimpia. Cesium muodostaa joitakin komplekseja [[Sulfaatti|sulfaatin]], [[Tiosulfaatti|tiosulfaatin]] sekä heksasyanoferraatteja vesiliuoksessa. Cesium muodostaa myös veden komplekseja.<ref>Greenwood & Earnshaw s. 90</ref>

== Historia ==
Vuonna 1860 saksalaiset kemistit [[Gustav Kirchhoff]] ja [[Robert Bunsen]] kuumensivat vettä, jolloin [[spektroskopia]]n avulla voidaan nähdä alkuaineille tyypillisiä [[spektri]]viivoja. Kirchhoff ja Bunsen löysivät tavalliset kaliumin, natriumin, kalsiumin, strontiumin ja litiumin. He poistivat kyseiset aineet, minkä jälkeen he näkivät vielä kaksi taivaansinistä spektriviivaa puhdistamassaan vedessä. He antoivat tälle tuntemattomalle alkuaineelle nimen caesius, joka tarkoittaa latinaksi taivaansinistä. Nimi muotoutui myöhemmin caesiumiksi. Vuonna 1881 [[Carl Sefferburg]] eristi ensimmäisen kerran cesiumia elektrolyyttisesti.<ref name="infoplease.com" /><ref name="www.chemistryexplained" /><ref name="HS" />

== Esiintyminen ja tuotanto ==
Cesium on kohtalaisen yleinen alkuaine maankuoressa, 1–3 [[ppm]] ollen neljänneksikymmenenneksi yleisin alkuaine maankuoressa. Cesiumia esiintyy joissakin mineraaleissa, kuten [[lepidoliitti|lepidoliitissa]], joka on yleinen [[litium]]in malmi. Toinen tärkeä cesiumin lähde on [[pollusiitti]], jota löytyy huomattavia määriä [[Kanada]]ssa, [[Manitoba]]ssa. Pollusiitti on tärkein teollisesti tuotetun cesiumin lähde. Cesiumia esiintyy myös [[boori]]n mineraaleissa. Luonnosta ei ole löydetty metallista cesiumia. Suurin osa cesiumista tuotetaan Kanadassa. Yli kaksi kolmasosaa (111&nbsp;000 tonnia) tunnetuista cesiumvarannoista on [[Bernic Lake]]n läheisyydessä, Manitobassa, Kanadassa. Cesiumia tuotetaan vuosittain noin 20 tonnia. Suurin osa tuotetusta cesiumista tulee litiumin valmistamisen sivutuotteena. Cesium maksaa noin 770 euroa sadalta grammalta.<ref name="chemicool" /><ref name="infoplease.com" /><ref name="www.chemistryexplained" /><ref name="HS" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name ="ullmann">Manfred Bick, Horst Prinz & Anja Steinmetz: ''Cesium and Cesium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2002 [http://onlinelibrary.wiley.com.libproxy.aalto.fi/doi/10.1002/14356007.a06_153.pub2/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 5.7.2011</ref>

Cesiumin tuotannossa pollusiittimineraali liuotetaan happo- tai emäskäsittelyllä. Tämän jälkeen cesium voidaan puhdistaa muutamalla tavalla: metallista kalsiumia tai natriumia lisätään sulatettuun cesiumkloridiin, jolloin syntyy metallista cesiumia. Tämä tehdään yleensä noin 750&nbsp;°C:ssa ja paineistettuna. Kyseessä on [[Kemiallinen tasapaino|tasapainoreaktio]], ja muodostunut cesium on erittäin haihtuvaa, sekä siihen liittyy yleensä metallista kalsiumia tai natriumia. Tämä seos voidaan tislata, jolloin saadaan puhdasta cesiumia. Toinen tapa on valmistaa cesiumia elektrolyyttisesti, jolloin sulaneeseen cesiumyhdisteeseen ([[cesiumsyanidi]]) johdetaan sähkövirta. Tällöin muodostuu metallista cesiumia.<ref name="infoplease.com" /><ref name="G&E74">Greenwood & Earnshaw s. 74</ref><ref name="www.chemistryexplained" /><ref name="webelements" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" />

:Na + CsCl <math>\rightleftharpoons</math> Cs + NaCl

=== Ongelmat ===
<sup>137</sup>Cs-isotooppia levisi Suomeenkin [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden]] jälkeen. Radioaktiivinen cesium kertyi mm. sieniin ja marjoihin, joskin tavallisessa kulutuksessa määrät eivät ole liian suuria.<ref name="HS" />

== Käyttö ==
Cesiumilla on muutamia sovelluskohteita. Cesiumia voidaan käyttää hehkulampuissa ja tyhjiöissä poistamassa ilmaa. Cesium reagoi mahdollisen ilman kanssa muodostaen kiinteitä cesiumyhdisteitä. Cesiumia käytetään [[valosähköinen ilmiö|valosähköisissä]] [[valoherkkä kenno|kennoissa]]. Jotkin [[Satelliitti|satelliitit]] käyttävät cesiumia asentonsa vaihtamiseen. Ensin cesium ionisoidaan tyhjiössä, minkä jälkeen ionit kiihdytetään sähkökentän avulla. Tästä syntyvä voima kääntää satelliittia. Cesium raskautensa ansiosta sopii tähän hyvin. Cesiumia käytetään myös öljyteollisuudessa kivien poistamiseen.<ref name="infoplease.com" /><ref name="www.chemistryexplained" /><ref name="HS" /><ref name="Gray">Gray s. 131</ref>

<sup>133</sup>Cs:n avulla määritetään myös [[sekunti]]. Kun isotooppi 133 viritetään kahden energiatason verran, se alkaa värähdellä tietyllä nopeudella. Kun tämä värähtelynopeus kerrotaan vakiolla 9&nbsp;192&nbsp;631&nbsp;770, saadaan sekunnin määrittelemä aika.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.npl.co.uk/si-units/second | Nimeke =Second (s) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =National Physical Laboratory | Viitattu =18.11.2023 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Cesiumia voidaan käyttää myös [[katalyytti]]nä. Tärkein sovellus katalyyttinä on orgaanisten yhdisteiden [[hydraus]]. Vielä tärkeämpi käyttö katalyysin yhteydessä on cesiumin lisäys pieninä määrinä muiden katalyyttien ominaisuuksien parantamiseksi eli douppaukseen. Tähän sitä käytetään muun muassa [[rikkihappo|rikkihapon]] valmistuksen yhteydessä hapetettaessa [[rikkidioksidi]]sta [[rikkitrioksidi]]a ja polymeeriteollisuudessa. Cesiumia ja sen orgaanisia yhdisteitä voidaan käyttää pelkistiminä.<ref name="chemicool" /><ref name="G&E79" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" />

Cesiumin radioaktiivista isotooppia 137 muodostuu ydinfissioreaktioissa, kuten [[ydinvoimala|ydinvoimaloissa]]. <sup>137</sup>Cs käytetään muun muassa öljyteollisuudessa. Öljyyn laitetaan pieni määrä radioaktiivista cesiumia, jonka säteily on helppo mitata öljyputken päässä, jolloin tiedetään, että öljyerä on tullut perille. <sup>137</sup>Cs voidaan käyttää myös syöpien hoidossa: onttoon neulaan laitetaan cesiumia, joka ruiskutetaan potilaaseen. Säteily tuhoaa syöpäsolukkoa ja voi auttaa taudin parantamisessa. <sup>137</sup>Cs käytetään myös [[eroosio]]n tutkimiseen: cesiumia laitetaan maaperään, ja myöhemmin tutkitaan kuinka pitkälle radioaktiivinen cesium on liikkunut maaperässä. Tämä kertoo samalla eroosion nopeuden. Elintarviketeollisuudessa käytetään cesium-137-isotooppia tuhoamaan bakteereita mm. perunoista, vehnästä ja jauhoista. Isotooppia 133 käytetään myös [[atomikello]]issa, joka on tarkin mahdollinen ajanmittausväline<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://nrc.canada.ca/en/certifications-evaluations-standards/canadas-official-time/what-cesium-atomic-clock|nimeke=What is a "cesium atomic clock"?|tekijä=National Research Council Canada|julkaisu=nrc.canada.ca|ajankohta=2020-01-09|viitattu=2021-11-29}}</ref>. Tällä hetkellä paras atomikello heittää sekunnin 60 miljoonassa vuodessa.<ref name="chemicool" /><ref name="www.chemistryexplained" />

Cesiumin yhdisteillä on melko vähän sovelluskohteita. [[Cesiumbromidi]]a käytetään säteilymittareissa sekä muissa mittausvälineissä. [[Cesiumkarbonaatti]]a ja [[cesiumfluoridi|-fluoridia]] käytetään erikoislaseissa. [[Cesiumjodidi]]a ja -fluoridia käytetään lääketieteessä taudin määrittämisessä sekä säteilyn mittaamisessa tuikeilmaisimilla. Cesiumkarbonaattia sekä [[cesiumkloridi|-kloridia]] käytetään [[olut|oluen]] panemisessa.{{Lähde}} Cesiumkloridia voidaan käyttää valosähköisissä kennoissa, optisissa instrumenteissa sekä elektroniputkissa. Cesiumin yhdisteitä käytetään lasien ja keramiikan valmistamisessa. Lääketieteessä cesiumin yhdisteitä voidaan käyttää vastalääkkeenä [[arsenikki]]a vastaan. [[Cesiumhydroksidi]] on erittäin emäksistä ja sillä voidaan tuhota muun muassa lasia.<ref name="infoplease.com" /><ref name="www.chemistryexplained" /><ref name="webelements" /><ref name="HS" />

Cesiumin isotoopeista massaluvut 131, 134 ja 137 omaavia isotooppeja käytetään lääketieteessä. Beetasäteilyä emittoivaa <sup>134</sup>Cs-isotooppia käytetään radioautografiassa ja <sup>131</sup>Cs- ja <sup>137</sup>Cs-isotooppeja syövän sädehoidossa.<ref name="kirk-othmer" />

== Isotoopit ==
Cesiumin ainoa vakaa [[isotooppi]] on <sup>133</sup>Cs. Sen ominaisvärähtelyä käytetään hyväksi tarkoissa [[atomikello]]issa, ja [[kansainvälinen yksikköjärjestelmä|SI-yksikkö]] [[sekunti]] määritellään nykyään cesiumin isotoopin 133 avulla. Cesiumin [[Cesium-137|isotoopilla 137]] on myös tärkeitä sovelluskohteita. Cesiumilla on tunnettuja isotooppeja <sup>112</sup>Cs:sta <sup>151</sup>Cs:een saakka.

{{Monta palstaa}}
{| class="wikitable"
|-
! Isotooppi !! Puoliintumisaika !! Hajoamistyyppi
|-
| <sup>112</sup>Cs || 500 μs ||
|-
| <sup>113</sup>Cs || 17 μs ||
|-
| <sup>114</sup>Cs || 0,57 s || EC, β<sup>+</sup>, α (<0,02 %)
|-
| <sup>115</sup>Cs || 1,4 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>116</sup>Cs || 3,84 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>116m</sup>Cs || 0,70 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>117</sup>Cs || 8,4 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>117m</sup>Cs || 6,5 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>118</sup>Cs || 15 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>118m</sup>Cs || 17 s|| EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>119</sup>Cs || 43 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>119m</sup>Cs || 30,4 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>120</sup>Cs || 64 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>120m</sup>Cs || 57 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>121</sup>Cs || 155 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>121m</sup>Cs || 122 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>122</sup>Cs || 21 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>122m</sup>Cs || 3,7 min || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>122m<sup>2</sup></sup>Cs || 0,36 s || IT
|-
| <sup>123</sup>Cs || 5,94 min || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>123m</sup>Cs || 1,64 s || IT
|-
| <sup>124</sup>Cs || 30,8 s || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>124m</sup>Cs || 6,4 s || IT
|-
| <sup>125</sup>Cs || 45 min || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>126</sup>Cs || 1,64 min || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>127</sup>Cs || 6,25 h || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>128</sup>Cs || 3,66 min || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>129</sup>Cs || 32,06 h || EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>130</sup>Cs || 29,21 min || EC, β<sup>+</sup>, β<sup>-</sup> (1,6 %)
|-
|}
{{Monta palstaa-katko}}
{| class="wikitable"
|-
! Isotooppi !! Puoliintumisaika !! Hajoamistyyppi
|-
| <sup>130m</sup>Cs || 3,46 min || IT (99,8 %), EC, β<sup>+</sup>
|-
| <sup>131</sup>Cs || 9,689 d || EC
|-
| <sup>132</sup>Cs || 6,479 d || EC, β<sup>+</sup>, β<sup>-</sup> (1,9 %)
|-
| <sup>133</sup>Cs || colspan="2"| stabiili
|-
| <sup>134</sup>Cs || 2,0648 a || β<sup>-</sup>, EC (<0,001 %)
|-
| <sup>134m</sup>Cs || 2,903 h || IT
|-
| <sup>135</sup>Cs || 2,3 * 10<sup>6</sup> a|| β<sup>-</sup>
|-
| <sup>135m</sup>Cs || 53 min || IT
|-
| <sup>136</sup>Cs || 13,16 d || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>136m</sup>Cs || 19 s || IT, β<sup>-</sup>
|-
| [[Cesium-137|<sup>137</sup>Cs]] || 30,07 a || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>138</sup>Cs || 33,41 min || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>138m</sup>Cs || 2,91 min|| β<sup>-</sup>, IT (81 %)
|-
| <sup>139</sup>Cs || 9,27 min || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>140</sup>Cs || 63,7 s|| β<sup>-</sup>
|-
| <sup>141</sup>Cs || 24,94 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>142</sup>Cs || 1,7 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>143</sup>Cs || 1,78 s|| β<sup>-</sup>
|-
| <sup>144</sup>Cs || 1,01 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>144m</sup>Cs || 1 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>145</sup>Cs || 0,594 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>146</sup>Cs || 0,321 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>147</sup>Cs || 0,225 s || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>148</sup>Cs || 158 ms || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>149</sup>Cs || 150 ms || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>150</sup>Cs || 100 ms || β<sup>-</sup>
|-
| <sup>151</sup>Cs || 60 ms || β<sup>-</sup>
|-
|}
Lähde:<ref name="periodictable" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://web.archive.org/web/20090812224504/http://ie.lbl.gov/education/parent/Cs_iso.htm | Nimeke =Isotopes of Cesium (Z=55) | Selite =Internet Archive | Ajankohta =12.8.2009 | Julkaisija =ie.lbl.gov | Viitattu =6.7.2011 | Kieli ={{en}} | Arkisto =https://web.archive.org/web/20090812224504/http://ie.lbl.gov/education/parent/Cs_iso.htm | Arkistoitu =12.8.2009}}</ref>
{{Monta palstaa-katko}}
EC = [[Elektronisieppaus]] <br />
α = [[Alfahajoaminen]] <br />
β<sup>+</sup> = [[Beetahajoaminen|Beeta-plus-hajoaminen]] <br />
β<sup>-</sup> = [[Beetahajoaminen|Beeta-miinus-hajoaminen]] <br />
IT = [[Isomeerinen transitio]] <br /> 
m = Välitila tai virittynyt atomi
{{Monta palstaa-loppu}}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Gray, Theodore | Nimeke = Kiehtovat alkuaineet | Vuosi = 2009 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = WSOYpro Oy | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-36582-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Greenwood, N. N. & Earnshaw, A. | Nimeke = Chemistry of the Elements | Vuosi = 1997 | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = Oxford | Julkaisija = Elsevier Ltd | Tunniste = | Isbn = 978-0-7506-3365-9 | Kieli = {{en}} }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Caesium}}
* [http://periodictable.com/Elements/055/data.html Periodictable: Technical data for Cesium] {{en}}
* [http://www.americanelements.com/cs.html American elements: Cesium Technical and Safety Data] {{en}}
* [http://www.ead.anl.gov/pub/doc/ANL_ContaminantFactSheets_All_070418.pdf Argonne National Laboratory: Radiological and Chemical Fact Sheets to Support Health Risk Analyses for Contaminated Areas, Cesium, s. 13–14] {{en}} (pdf)
* [http://webmineral.com/chem/Chem-Cs.shtml#.W5UhuWwUl9A Webmineral: Mineral Species containing Cesium (Cs)] {{en}}
* [https://www.mindat.org/element/Caesium Mindat: The Mineralogy of Caesium] {{en}}
* [https://www.rsc.org/periodic-table/element/55/caesium The Royal Society of Chemistry (RSC): Caesium] {{en}}
* [https://www.periodictable.one/element/55 PeriodicTable: Cesium (Cs)] {{en}}
* [https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/element/55 PubChem: Cesium] {{en}}
* [https://hmdb.ca/metabolites/HMDB0013669 Human Metabolome Database (HMDB): Cesium] {{en}}
* [https://foodb.ca/compounds/FDB003768 Food Component Database (FooDB): Cesium] {{en}}
* [https://go.drugbank.com/drugs/DB15392 DrugBank: Cesium] {{en}}
* [https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/chemicals/show/51306 Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Cesium] {{en}}

[[Luokka:54 Kemia]]
[[Luokka:Alkuaineet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]