Lähdekoodi sivulle Alef

{{Korjattava/painotus|Artikkelisarja painottuu liikaa hepreaan. Artikkelia voisi painottaa koskemaan kaikkia seemiläisiä kieliä, kuten [[foinikian kieli|foinikiaa]], [[aramea|arameaa]] ja [[syyria|syyriaa]].}}
{{Tämä artikkeli|kertoo heprealaisesta kirjaimesta. Sanan alef tai aleph muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla [[Aleph]].}}
{{Heprealainen kirjaimisto|[[Kuva:Hebrew letter Alef.svg|110px]]}}

'''Alef''' on [[Seemiläiset kielet|seemiläisten]] kirjoitusjärjestelmien kuten [[foinikialainen kirjaimisto|foinikian]], [[heprealainen kirjaimisto|heprean]] ja [[aramean kirjaimisto|aramean kirjaimiston]] ensimmäinen [[kirjain]]. Se on [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisen]] [[alfa]]n ja siten myös [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen]] [[A]]:n edeltäjä. Kirjaimen nimi tulee ’[[härkä]]ä’ merkitsevästä sanasta, ja sen symbolin oletetaan yksinkertaistuneen härän päätä symboloivasta kuvasta.

== Kirjainmerkki ==

{| border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="border-collapse: collapse; text-align: center; font-size: 120%;"
|+ Kirjoitusmerkkien vertailu
|- style="background:#EEEEEE"
! [[kantasiinailainen kirjaimisto]]
! [[foinikialainen kirjaimisto]]
!colspan="2"| [[heprealainen kirjaimisto]]
!colspan="2"| [[arabialainen kirjaimisto]]
!colspan="2"| [[kreikkalainen kirjaimisto]]
!colspan="1"| [[latinalaiset aakkoset|latinalainen kirjaimisto]]
|-----
|[[Tiedosto:Proto-Canaanite letter alp.svg|48px]]
|[[Tiedosto:PhoenicianA-01.svg|48px]]
| א
| Alef
| أ
| [[Alif]]
| Α
| [[Alfa]]
| A
|}

== Alef seemiläisissä kirjoitusjärjestelmissä ==
Seemiläisten kirjoitusjärjestelmien alkuperän oletetaan olevan englantilaisen arkeologin [[Alan Gardiner|Alan&nbsp;H. Gardinerin]] Egyptistä [[Siinai|Siinailta]] 1900-luvun alussa löytämässä ns. '''kantasiinailaisessa''' kirjoituksessa. Kirjoitus tunnetaan vain muutamista teksteistä, eikä sitä lukuisista yrityksistä huolimatta ole täysin vielä pystytty selvittämään. Kantasiinailainen kirjoitus on peräisin keskiseltä pronssikaudelta (n. 2000–1525 eaa.), ja sen oletetaan perustuvan vähintään kirjainmuotojensa alkuperältä egyptiläiseen, tarkemmin demoottiseen kirjoitukseen.<ref>Daniels, Peter T.: The first civilizations. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): ''The world’s writing systems''. Oxford University Press, New York & Oxford 1996. 21–32.</ref> Alefia vastaava kirjain löytyy niin siitä kuin lähes kaikista sen seemiläisistä jälkeläisistä.<ref>O’Connor, M.: Epigraphic Semitic scripts. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): ''The world’s writing systems.'' Oxford University Press, New York & Oxford. 88–107.</ref>

Seemiläisissä kirjoitusjärjestelmissä alef on [[glottaaliklusiili]], [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|foneettisessa merkinnässä]] /ʔ/. Itsessään mykkä äänne – kuten klusiilit yleensäkin – muuttuu kuuluvaksi vain vokaaliympäristössä, mitä esimerkiksi heprean kirjoituksessa voi osoittaa erilaisin [[nikkud|vokaalimerkein]].

=== Alef hepreassa ===
Alef on yksi niistä viidestä [[Heprealainen kirjaimisto|heprean]] kirjaimesta, jotka eivät voi kahdentua eli joiden sisässä ei voi olla [[dageš]]-pistettä. Alef [[translitterointi|translitteroidaan]] usein merkillä ʾ. Se on myös yksi niistä heprean kirjaimista, joita toisinaan käytetään pitkän vokaalin merkitsemiseen (ns. ''[[mater lectionis]]'').

Alef on myös [[heprea]]n kielen totuutta merkitsevän sanan ''emet'' (אמת) ensimmäinen kirjain. Juutalaisessa mytologiassa [[golem]] herätettiin henkiin kaivertamalla sen otsaan alef-kirjain. [[Heprealaiset numerot|Heprealaisessa numerojärjestelmässä]] alefilla on lukuarvo [[yksi]]. 

Esimerkkejä:
* ‏אָדָם [[Aadam|Adam]] (ihminen)
* אַבְרָהָם [[Abraham]]
* אֲדוֹנָי  ''Adonai'', Herra
* אֱלוֹהִים ''Elohim'', Jumala

== Alefista A:ksi ==
Kreikkalaiseen kirjaimistoon siirrettäessä, minkä oletetaan tapahtuneen n. 800–600 eaa., alefista tehtiin [[A]]-[[vokaali]]n merkki. Kreikkalaisen kirjoituksen historialliset edeltäjät olivat kaikki puhtaita konsonanttikirjoitusjärjestelmiä (Peter&nbsp;T. Danielsin termein '''abjadeja'''), ja vokaalien lisäämistä järjestelmään pidetään kreikkalaisten suurimpana innovaationa. Käytännössä tämä tapahtui valtaosin muuttamalla vokaalien merkeiksi sellaisia konsonanttimerkkejä, joita kreikkaa kirjoitettaessa ei tarvittu.<ref>Swiggers, Pierre: Transmission of the Phoenician script to the west. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): ''The world’s writing systems''. Oxford University Press, New York & Oxford. 261–270.</ref>

== Muu käyttö ==
* [[Matematiikka|Matematiikassa]] alefia käytetään äärettömien [[joukko]]jen [[mahtavuus|mahtavuuden]] kuvaamiseen. Unicodessa tälle käyttötavalle on oma merkkinsä &#8501; (ALEF SYMBOL<ref>http://unicode.org/cldr/utility/character.jsp?a=2135 </ref>), joka on eri kuin alef kirjainmerkkinä.  Pienin ääretön joukko on [[luonnolliset luvut|luonnollisten lukujen]] joukko, jonka mahtavuutta merkitään symbolilla <math>\aleph_0</math>. Tätä seuraava ääretön mahtavuus on <math>\aleph_1</math>, sitten <math>\aleph_2</math> ja niin edelleen. Ensimmäisenä merkintätapaa käytti [[Georg Cantor]], joka otti sen sanan "äärettömyys" (אינסוף) ensimmäisestä kirjaimesta.

* Alefia käytetään merkitsemään erästä tärkeimmistä Uuden testamentin käsikirjoituksista, 300-luvulta peräisin olevaa [[Codex Sinaiticus|Codex Sinaiticusta]].

* Hammasrattaan ympäröimä alef on [[Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta|Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan]] (LTKY) tunnus.

== Koodit ==
{| class="wikitable"
| [[Unicode]] [[UTF-16]] || U+05d0
|-
| Unicode-nimi           || HEBREW LETTER ALEF
|-
| [[HTML]]               || &amp;#1488;
|-
| [[ISO 8859-8]]         || 0xe0
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Heprealaiset kirjaimet]]