Lähdekoodi sivulle 5.5m

{{Vene
 | nimi = Kansainvälinen 5.5 m
 | tunnuslogo = 5.5 Metre insigna blue.svg
 | kuva = 5.5_Metre_(keelboat).svg
 | kuvateksti = 
 | laji = kölivene, konstruktioluokka 
 | pituus = 9,50
 | leveys = 1,90
 | syväys = 1,35
 | paino = 2 000
 | purjepinta-ala = 29
 | spinaakkeri = 50 
 | miehistö = 3 henkeä
 | purjeet = isopurje, fokka, spinaakkeri
 | vuosi = 1950-
}}
'''5.5m''' eli '''viisviitonen''' on [[purjevene]]iden [[klassinen vene|klassinen]]  [[konstruktioluokka]], joka suunniteltiin samantyyppiseksi kuin [[6mR]], mutta halvemmaksi valmistaa. Ennen kaikkea pienempi uppouma ja genua-keulapurjeesta siirtyminen fokkaan pienensivät veneiden kustannuksia. Viisvitosluokan veneet suunnitellaan kaavan mukaan, joka ottaa huomioon [[pituus|pituuden]], [[purjepinta-ala]]n ja [[uppouma]]n. 5.5m-veneiden suunnittelukaava on läheistä sukua [[R-mittasääntö|R-mittasäännölle]]. 

[[Charles E. Nicholson]] suunnitteli 5.5m-säännön jo 1912, mutta se virallistettiin vasta 1949. Ensimmäiset veneet rakennettiin pian sen jälkeen ja luokan suosio lähti kasvuun, kun siitä tehtiin olympialuokka. Luokkasääntöihin on vuosien varrella tehty muutoksia, ja nykyään viisviitosen voi rakentaa lasikuidusta hiilikuitumastolla ja erillisellä peräsinlavalla varustettuna. Viisviitoset voidaan rakennusvuoden mukaan jakaa klassikoihin (1949-1969), evoluutioveneisiin (1970-1989) ja moderneihin veneisiin (1990-).

Viisvitosluokkaan rakennetaan edelleen uusia veneitä ja luokassa kilpaillaan maailmanmestaruustasolla vuosittain. Viimeksi MM-kisat järjestettiin Suomessa vuonna 2011.

[[Image:1952 5.5m race.PNG|right|295px|thumb|5.5m veneet Helsingin Olympialaisissa 1952]]

==Metriluokka==

Viisvitoset ovat yksi [[Kansainvälinen sääntö|Kansainvälisen säännön]] mukaisista niin sanotuista metriluokista. Viisvitonen on uppoumaltaan hiukan ja purjepinta-alaltaan selvästi [[5m|vitosia]] suurempi, mutta vain noin puolet [[6mR|kuutosen]] uppoumasta. Viisvitoset ovatkin vitosia selvästi vauhdikkaampia, mutta paljon edullisempia ylläpitää kuin kutoset tai niitä vielä suuremmat veneet.

Vasta vuonna 1950 vahvistettuna luokkana viisvitoset ovat tyypillisesti myös selvästi nuorempia kuin useimmiten 1920-1940 -luvuilla rakennetut vitoset ja kutoset. Tästä syystä monet viisvitosista eivät vielä vaadi suuria peruskorjaustoimenpiteitä, kuten steevien tai kölipuunvaihtoa.

Suomessa viisvitosia on rakennettu useita kymmeniä ennen kaikkea [[Wilenius Båtvarv|Wileniuksen]] ja [[Vator|Vatorin]] telakoilla. Tällä hetkellä veneitä on 20-30 kappaletta, joista pääosa kuuluu klassikko-ikäluokkaan. Lähes koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen viisvitosluokassa on jälleen palautettu uusia veneitä kisakuntoon ja suomalaiset venekunnat ovat kilpailleet viime vuosina myös ulkomailla.

Kansainvälisesti suurimmat klassisten veneiden viisvitoslaivueet löytyvät Sveitsistä, Alankomaista ja Saksasta. Edellä mainittujen lisäksi Yhdysvalloissa ja Norjassa on useita kovatasoisia venekuntia modernien veneiden ryhmässä.

==Olympialuokka==

Viisviitoset olivat olympialuokka ensimmäisen kerran [[Purjehdus kesäolympialaisissa 1952|Helsingin olympialaisissa 1952]]. Olympiamitaleita jaettiin viisissä olympialaisissa, kunnes [[Soling]] korvasi viisvitosen olympiapurjehduksen köliveneenä [[Purjehdus kesäolympialaisissa 1972|Münchenin olympialaisissa 1972]].

==Skandinaavinen Kultapokaali==

[[Skandinaavinen Kultapokaali]] on 5.5m-luokan arvostetuin kiertopalkinto. [[NJK | Nyländska Jaktklubben]] lahjoitti palkinnon vasta saavutetun itsenäisyyden ja purjehdusseurojen lipun kunniaksi vuonna 1919 ja aluksi palkinnosta kilpailtiin Pohjoismaiden kesken [[saaristoristeilijä]]-luokassa. Vuonna 1922 NJK luovutti palkinnon Pohjoismaiselle Purjehdusliitolle, joka asetti sen kilpailtavaksi 6 mR-luokassa.

Helsingin olympialaisten jälkeen, vuodesta 1953 Skandinaavisesta Kultapokaalista on kilpailtu viisvitosilla. Suomalaiset veneet ovat voittaneet palkinnon vain kuudesti, viimeksi vuonna 2012.

Kultapokaali-kisoihin jokainen maa saa lähettää yhden venekunnan ja voittaja ratkaistaan kolmen karsintapurjehduksen jälkeen [[match race | pari]]- tai kolminotteluna niiden veneiden kesken, jotka ovat saavuttaneet vähintään yhden voiton karsintapurjehduksissa. Ensimmäinen venekunta, joka saavuttaa kolme ensimmäistä sijaa on voittaja.

== Mittasääntö ==
Viisvitosluokan mittasääntö on määritetty vuoden 2007 kansainvälisissä 5.5 m:n luokkasäännöissä:

:<math> 
5{,}500 \mbox{ m} \ge 0{,}9 \cdot \left( \frac{L \cdot \sqrt[2]{S}} {12 \cdot \sqrt[3]{D}} + \frac{L + \sqrt[2]{S}} {4} \right)
</math>

missä
* <math>L</math> = mittasäännön mukainen pituus (m)
* <math>S</math> = purjepinta-ala (m²)
* <math>D</math> = uppouma (m³)

edelleen

:<math> 
L = MWL + \left( BG - 550 \text{ mm} \right) + \frac{SG - 2 \cdot SH} {3}
</math>

missä
* <math>MWL</math> = veneen pituus mittausvesilinjalla (eli 82,5 mm todellisen vesilinjan yläpuolella)
* <math>BG</math> = rungon ympärysmitta 275 mm mittausvesilinjan yläpuolelta mitattuna <math>MWL</math>:n keulanpäässä
* <math>SG</math> = rungon ympärysmitta parraslistan tasolta mitattuna <math>MWL</math>:n peränpäässä
* <math>SH</math> = parraslistan korkeus <math>MWL</math>:n peränpäässä

lisäksi keulan ja perän ympärysmitoille on asetettu seuraavat vähimmäisarvot laskennassa

<math>\left( BG - 550 \text{ mm} \right) \ge 165 \text{ mm}</math>

<math>\frac{SG - 2 \cdot SH} {3} \ge 234 \text{ mm}</math>

Kansainvälinen 5.5 m on [[konstruktioluokka]], eli lukuun ottamatta muutamia sisarveneiden sarjoja, jokainen vene on ainutlaatuinen yksittäiskappale. Kaikille konstruktioille yhteinen mittasääntö määrittää veneiden tärkeimmät parametrit, mutta yksittäisten veneiden välillä on suuriakin eroja esimerkiksi heikon tai voimakkaan tuulen, tai myötä- ja vastatuulipurjehdusominaisuuksien välillä.

Eri viisvitosten pituus (LOA) vaihtelee noin yhdeksästä ja kymmeneen metriin, uppouma välillä 1,7 ja 2,0 kuutiometriä ja purjepinta-ala välillä 26,5 ja 29,0 neliömetriä.

==Suomen viisvitoset==

{|class="prettytab.le float-left" width="100%"
|+ <big></big>
|- class="taustaväri5"
!Vene
!Purjenro.
!Rakennusvuosi
!Suunnittelija
!Rakentaja
!Tilaaja
!Nykyinen omistaja
!Nykyinen pursiseura
|-
| Gullvinge || FIN-1 ||1950|| [[Tore Holm]] || E. Blomqvist || ? || ? || ?
|-
| Inga-Lill XXXVIII (Bloss) || FIN-2 ||1950|| [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Gösta Kyntzell]] || Timonen, Timonen, Suortti, Suortti, Kallio, Varelius || HSS
|-
| Borgå Tippan || FIN-3 ||1950|| [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || Wilenius & Friman || ? || ? 
|-
| Trial || FIN-4 ||1951|| [[Carl-Olof Granfelt]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Mikko Nyréen]] || ? || ?
|-
| Ariane IV (Flamenco) || FIN-8 ||1952|| [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || Kari Lampén || ? || SuPS
|-
| Vistra (Vis-a-vis) || FIN-9 ||1952|| [[Arvid Laurin]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Ingmar Nylund]] || ? || SuPS
|-
| Teresita (Dudde IX) || FIN-10 ||1952|| [[Arvid Laurin]] || [[Wilenius Båtvarv]] || Söderhjelm & konsortium || ? || [[Helsingfors Segelsällskap | HSS]]
|-
| Borgå Tippan II (Pohjantähti II, Freja, Jayne) || FIN-12 ||1952|| [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || Wilenius & Friman || ? || ?
|-
| Experiment || FIN-14 ||1955|| [[Carl-Olof Granfelt]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Mikko Nyréen]] & co. || ? || ?
|-
| Kisen (Benita, Nika) || FIN-15 ||1954|| [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Ingmar Nylund]] || ? || [[Helsingfors Segelsällskap | HSS]]
|-
| Inga-Lill XXXXI (Kan-Bei, Amore) || FIN-16 ||1955|| [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Gösta Kyntzell]] || ? || [[Suomen merimuseo]]
|-
| Inga-Lill XXXXIII || FIN-18 ||1956 || [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Gösta Kyntzell]] || ? || ?
|-
| Inga-Lill XXXXIV (Baloo) || FIN-20 ||1959 || [[Gösta Kyntzell]] || [[Wilenius Båtvarv]] || [[Gösta Kyntzell]] || Patrik Cederberg || ?
|}

== Lähteet ==

* {{Kirjaviite 
| Tekijä=P. Leino, Y. Klippi, J. Aromaa
| Nimike=Purjehtivat klassikot 
| Sivu = 118 
| Selite= 
| Julkaisija=WSOY 
| Vuosi=2007 
| Tunniste = | Isbn = 978-951-0-32608-4}}

* {{Verkkoviite
| nimeke = Wilenius Båtvarv
| osoite = http://www.wileniusbatvarv.fi/kappseglingsyachter.shtml
| viitattu = 9.2.2013
| arkisto = https://web.archive.org/web/20160304215640/http://www.wileniusbatvarv.fi/kappseglingsyachter.shtml
| arkistoitu = 4.3.2016
}}

{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
*[http://www.5.5class.org/ Kansainvälinen 5.5-luokan liitto] {{en}}
*[http://www.5point5.fi/fin/ Suomen 5.5m-yhdistys]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}
*[http://5.5inventory.org/boats/all Maailman 5.5m-veneiden tietokanta]
*[http://5.5inventory.org/FIN Suomen 5.5m-veneiden tietokanta] {{Wayback|1=http://5.5inventory.org/FIN |päiväys=20090307040555 }}
*[http://fin15kisen.blogspot.com/2012/02/kisen-lyhyesti.html 5.5m-veneen Kisen historiaa ja kuvaus korjaustöistä]
*[http://www.sailsandsea.fi/r-veneita_r-boats/int_5_5_m/ Jorma Rautapään kuvia 5.5 m -luokan veneistä]

{{Purjehdus olympialaisissa}}

[[Luokka:Köliveneet]]
[[Luokka:Purjehdus olympialaisissa]]